Pikkaraisen kirjakammi

Kansallisidentiteetin luomisessa kansallisilla tieteillä; kielen, historian ja kulttuurin tutkimuksella, on ollut Suomessa hyvin merkittävä osuus. Jo 1800-luvun jälkipuoliskolla, alettiin melkein tyhjästä luoda suomalaista identiteettiä. Itsenästymisen ja traagisen sisällissodan jälkeen kulttuurintutkimuksessa suljettiin hävinnyt kansanosa kaiken ulkopuolelle. Kirjailijoista ja muista taiteilijoista luotiin tutkimuksessa ja julkisuudessa kansallista yhtenäisyyttä pönkittävä kuva. Tätä kuvaa on jatkettu osittain nykypäivään asti. Vähitellen tuota kuvaa ja myyttiä on alettu kyseenalaistaa rohkeasti. Yksi myytinmurtajista on vuonna 1975 syntynyt kirjallisuudentutkija Minna Maijala. Hänen ensimmäinen tutkimuskohteensa oli Minna Canth, jota hän käsitteli väitöskirjassaan ja kahdessa tutkimuksessa. Uusimman tutkimuksen kohde on runoilija Katri Vala. Viime vuoden lopulla häneltä ilmestyi elämäkerta nimeltään Katri Vala, Kulkuri & näkijä. Kirjan on kustantanut Otava. Aikaisemmin vuon

Kun ihminen vanhenee, hyvien ystävien tarve lisääntyy, olivat nämä ystävät sitten ihmisiä tai eläimiä. Meille suomalaisille, jotka on kasvatettu itsellisiksi ja omillaan pärjääviksi, voi ystävän apuun turvautuminen olla kova paikka. Me saatamme kokea avun pyytämisen nöyryyttäväksi ja jonkinlaiseksi heikkouden osoituksesi. Onneksi meillä suomalaisille tai ainakin osalla meistä löytyy kovan kuoren alta lämmin tai ainakin haalea sydän. Jyväskyläläinen entinen kirjastonhoitaja ja nykyinen kirjailija Markku Ropponen on kirjoittanut vuodesta 2002 alkaen 19 Kuhala-dekkaria. Tuorein näistä on nimeltään Kuhala ja kaimaanin hymy. Kirjan on kustantanut Tammi. Dekkareiden lisäksi Ropponen on julkaissut toistakymmentä muuta romaania ja yhden novellikokoelman. Kuhala on reilusti kuusikymppinen entinen poliisi, joka pyörittää yhden miehen ja koiran etsivätoimistoa Jyväskylässä. Iän karttuessa on Kuhala vähentänyt töitä mutta muutamilla näyttävillä onnistumisilla hän on tullut niin kuuluisaksi,