Pikkaraisen kirjakammi

19.9.2020 Suomessa kunnat määräävät kaavamääräyksissään hyvin tarkasti minkälaisia, monikerroksisia ja minkä värisiä taloja kullekin alueelle rakennetaan. Koska meillä ei ole pula rakennusmaasta, on talojen kerrosmäärä pysynyt matalana.Suurimmassa osassa Suomen kaupunkeja ja taajamia ei ole yhtään yli nelikerroksista taloa. Varsinaisia tornitaloja, yli 20 – kerroksisia, on alettu rakentaa vasta 2000 – luvulla ja muutamaa poikkeusta lukuunottamatta vain Helsinkiin. Eli meillä ei ole kokemusta siitä, mitä asuminen tornitalossa oikeastaan tarkoittaa? Vuonna 1951 Oulussa syntynyt ja yli 30 vuotta Ranskassa asunut Hannu Väisänen kertoo uusimmassa romaanissaan Märkä turbaani, minkälaista on elämä 37 – kerroksisessa tornitalossa Pariisissa. Kirjan on kustantanut Otava. Hannu Väisänen on arvostettu ja monilla palkinnoilla palkittu kuvataiteilija ja kirjailija. Ensin hän tuli yleisön tietoon kuvataiteilijana, kun hän voitti vuonna 1999 Kalevalan 150 – vuotisjuhlakirjan kuvittamise

13.7.2020 Esseiden yksi keskeinen aihealue on meidän jokaisen arki ja sen yksityiskohtien tarkastelu. Kyse ei ole pelkästä asioiden tai tapahtumien kuvauksesta vaan arjen asiat asetetaan esseissä uudenlaiseen ympäristöön tai niitä tarkastellaan totutusta poikkeavasta näkökulmasta. Arjen asioita voi ihmetellä, niitä voi päivitellä tai niiden tarpeellisuus voidaan asettaa kyseenalaiseksi. Esseistin pitää nousta ihmettelyn yläpuolelle tai siirtyä sivuun, josta tavallisuuden voi nähdä toisenlaisena. Harva jaksaa lukea pelkkää yksityiskohtaista kuvausta, vaikka se olisi tehty kuinka hienosti. Eläkkeellä oleva kirjallisuudentutkija Merete Mazzarella kysyy uusimmassa esseekokoelmassa Emmekö voisi elää sovussa? Alaotsakkeena Esseitä ajastamme. Kirjan on suomentanut Raija Rintamäki ja kustantanut Tammi. Kyseessä on vuonna 1945 diplomaattiperheeseen syntyneen Mazzarellan 24. kaunokirjallinen teos. Hänet on kirjailijana palkittu lukuisilla palkinnoilla. Merete Mazzarella on kans

6.7.2020 Kesä on perinteisesti vilkkainta dekkareiden lukuaikaa. Ennen ne koettiin harmittomiksi ja siksi hyväksi kesälukemiseksi. Kesälomalla varsinkin sadepäivinä, voi hyvällä omallatunnolla kuunnella sateen ropinaa, tarttua dekkariin ja kuluttaa näin aikaa. Hyvin suosittu dekkarikirjallisuus on kuitenkin muuttunut ja tänään dekkareissa käsitellään usein myös yhteiskunnallisia ongelmia. Monen perinteisen dekkarin ystävän mielestä tämä on sääli, koska ajanvietekirjallisuuden pitäisi olla vain kevyttä ja kantaaottamatonta. Muutos dekkareissakin on kuitenkin totta ja siihen meidän lie tyytyminen. Suomen Dekkariseura jakaa Vuoden johtolanka - palkintoa kunkin vuoden parhaasta dekkarista. Palkinto jaetaan seuraavana vuonna, jotta myös jouluksi ilmestyneet kirjat ehtivät mukaan kilpaan. Vuoden 2020 palkinnon sai Arttu Tuomisen Verivelka. Tänä vuonna Tuomiselta ilmestyi dekkari nimeltään Hyvitys. Kirjan on kustantanut WSOY. Vuonna 1981 syntynyt Tuominen työskentelee ympäristöta