Tekstit

Anna Kontula: Pikkuporvarit Into 2021

1960- ja 70-luvuilla sosiologia oli kovassa kurssissa, kun suomalaista yhteiskuntaa ja sen rakenteita uudistettiin voimakkaasti. Tuossa työssä tarvittiin myös tieteellistä tutkimusta, jossa selvitettiin ihmisten asenteita ja odotuksia. Siihen työhön sosiologia ja sosiaalipsykologia sopivat kuin nyrkki silmään. Erik Allardt, Yrjö Littunen ja Antti Eskola tulivat kaikille suomalaisille tutuiksi, sillä he olivat alvariinsa esillä televisiossa ja lehdistössä. Yleiseen keskusteluun tuli uusia sanoja ja käsitteitä tilastotieteestä, joita sosiologit käyttivät, kuten trendi ja jakauma. Tuolloin lähes jokainen yliopisto-opiskelija joutui tenttimään Antti Eskolan Sosiologian tutkimusmenetelmät 1:n, josta otettiin lukuisia uusintapainoksia. Äsken ilmestyi kansanedustaja ja sosiologi Anna Kontulan tärkeä sosiologinen puheenvuoro nimeltään Pikkuporvarit, alaotsakkeena Pohdintaa aikamme hengestä. Kirjan on kustantanut Into. Vuonna 1977 syntynyt Anna Kontula on kolmannen kauden Vasemmistoliit

Timo Kalevi Forss: Helismaa Like 2021

Tuskin kenenkään muun iskelmasanoittajan kappaleita soi radiossa joka päivä, vaikka tekijän kuolemasta on kulunut melkein 60 vuotta. Kukaan alan ihmisistä ei nauti niin varauksetonta arvonantoa kuin hän. Kaikki iskelmien tai suomalaisen rockin sanoittajat sanovat olevansa velkaa hänelle. Näin ovat sanoneet myös hänen jälkeensä tulleet mutta jo edesmenneet tekijät. Tämä vuonna 1965 vain 51-vuotiaana kuollut sanoittajamestari on tietenkin Reino Helismaa. Äsken ilmestyi Liken kustantamana Timo Kalevi Forssin kirjoittama Reino Helismaan elämäkerta. Se on nimeltään Helismaa – sanoittajamestarin värikäs ja traaginen elämä. Vuonna 1967 syntynyt Forss on muusikko ja lauluntekijä mutta paremmin hänet tunnetaan tietokirjailijana. Hän on kirjoittanut suomalaisesta tangosta ja poliittisesta laululiikkeestä. Suurimman suosion Forss sai vuonna 2017 ilmestyneestä Gösta Sundqvistin elämäkerrasta, josta otettiin useita painoksia. Reino Helismaa alunperin Helenius syntyi 12.7.2013 Helsingissä. H

Marko Järvikallas: Sano jotakin kaunista Siltala 2021

Perinteisten kirjojen myynnin laskiessa ja sähköisten kirjojen määrän kasvaessa on alettu puhua novellin kriisistä. Julkaistujen novelleiden määrä vähenee ja harvaa kokoelmaa myydään edes yhden painoksen verran. Novelli on kuitenkin monelle kirjailijalle tärkeä varsinkin uran alussa. Finlandia-palkituista kirjailijoista moni on aloittanut novellikokoelmalla. On kirjallisuuden kannalta kohtalokasta, jos novellikokoelmien kustantamista vähennetään tai niistä luovuttaisiin kokonaan. Jo toisen novellikokoelmansa julkaisi loppukesästä Marko Järvikallas. Se on nimeltään Sano jotakin kaunista ja sen on kustantanut Siltala. Vuonna 1970 syntynyt Järvikallas on helsinkiläinen kirjailija ja dramaturgi. Hän on kirjoittanut ja ohjannut useita näytelmiä sekä näyttämölle että sähköisiin medioihin. Hänen näytelmiään on käännetty ja esitetty useissa eri maissa. Viime vuonna ilmestynyt ensimmäinen novellikokoelma sai innostuneen vastaanoton. Novellikokoelma Sano jotakin kaunista sisältää kymmene

Jari Järvelä: Aino A. Tammi 2021

Rakentaminen ja varsinkin sen suunnittelu eli arkkitehtuuri on ollut hyvin miehinen ala. Se on sitä vieläkin, vaikka suurin osa valmistuvista arkkitehdeistä on tänään naisia. Koska isot rakennukset jäävät meidän kaikkien nähtäviksi pitkäksi aikaa, saa rakennusten suunnittelija paistatella julkisuudessa pitkään. Heidän ympärille saatetaan rakentaa myyttejä ja heidät peitetään ihailulla. Suurin suomalaisen arkkitehtuurin myytti on tietenkin akateemikko Alvar Aalto, jonka palvonta ja yksityisyyden suojelu on saanut valtavat mittasuhteet ja maksanut paljon rahaa. Vähitellen Alvar Aallon myytti on alkanut rapistua mutta yhä monet pitävät pyhäinhäväistyksenä hänen töittensä ja hänen persoonansa arvostelua. Uusin yritys myytin murtamiseksi on Jari Järvelän tuore elämäkertaromaani nimeltään Aino A. Siinä Alvar Aallon myytin kimppuun käydään satiirin keinoin ja huumorihan on kaikkein vaarallisinta. Järvelä tarkastelee Alvar ja Aino Aallon töitä ja elämää Ainon näkemänä ja kokemana. Kirjan

Julia Thurèn: Kaikki kuluttamisesta Gummerus 2021

Sanojen kuluttaminen ja kuluttaja merkitys on ajan kuluessa muuttunut. Tunnettu taloustietäjä John Maynard Keynes päätteli, että kuluttaminen kasvaa tulojen kasvaessa mutta kuluttamisen osuus ihmisen tuloista pienenee samanaikaisesti. Suomessa ovat kansalaisia kasvattaneet kuluttamiseen osuustoimintaliike ja Martat jo viime vuosisadan alusta alkaen. Tuolloin erityisesti kulutustavaroiden vähyys ja tulojen pienuus vaikuttivat kuluttamiseen ja vaati melkoista kekseliäisyyttä selvitä arjesta. 1960-luvulta alkaen monet taloustieteilijät kannustivat ihmisiä kuluttamaan mahdollisimman paljon, jotta talouden pyörät pyörisivät kiivaasti. Kun maailman ihmisten varallisuus on kasvanut voimakkaasti viimeisten 50 vuoden aikana, ovat monet tahot alkaneet puhua turhasta kuluttamisesta. Tällaista puhetta ovat lisänneet luonnonvarojen ehtyminen ja yhä useamman ihmisen myöntämä ilmastonmuutos. Vuonna 1987 syntynyt puhumisen ammattilainen, toimittaja ja tietokirjailija Julia Thurèn on eri yhteyksi

Juha Ruusuvuori Piraatin perintö WSOY 2021

Kun Suomen kansallista identiteettiä 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkuvuosikymmeninä rakennettiin, kirjoitettiin myös lapsille ja nuorille monenlaista kirjallisuutta. Venäläisiä vastaan taistelleet menneisyyden sankarit tehtiin suomalaisiksi, vaikka koko käsitettä ei vielä ollut olemassakaan. Suomen kuvitteelliseen menneisyyteen sijoittuvia historiallisia romaaneja kirjoittivat mm. Sakari Topelius, Kyösti Wilkuna ja Santeri Ivalo. Heidän kirjoittamista romaaneista muokattiin lyhennettyjä nuortenkirjoja. Näiden fiktiivisten romaanien tapahtumat ymmärrettiin historiankirjoitukseksi ja useampi sukupolvi varsinkin oppikoulussa oppi väärin maamme menneisyyttä. Myös tänään kirjoitetaan historiasta kuvitteellisesti. Taalintehtaalla Kemiön saarella asuva Juha Ruusuvuori on sukeltanut asuinalueensa eli Saaristomeren ja sen saariston menneisyyteen aivan tuoreessa romaanissaan Piraatin perintö. Kirjan on kustantanut WSOY. Vuonna 1957 syntynyt Ruusuvuori on vuodesta 1984 alkaen kirjoittan

Ari Turunen Ettekö te vieläkään tiedä, kuka minä olen Atena 2021

Tähän aikaan, jolloin musta voidaan väittää valkoiseksi tai oikea vääräksi ilman että vastaväitteille olisi mitään sijaa, yksi keskeinen piirre monissa julkisuuden henkilöissä on ylimielisyys. Ylimielinen ihminen pitää itseään kaikkia muita tärkeämpänä ja uskoo olevansa aina oikeassa. Faktoista ei tarvitse välittää. Ylimielinen ihminen luo itse säännöt, joita muiden pitää noudattaa mutta hänestä itsestä ei ole niin väliä. Ylimielisyyteen liittyy olennaisesti ylpeys omasta itsestään, vaikka sille ei olisi mitään katetta. Tietokirjailija Ari Turunen julkaisi vuonna 2010 ylimielisyydestä ensimmäisen kirjansa Ettekö te tiedä, kuka minä olen. Nyt, kun kaikenlainen ylimielisyys on vuosikymmenessä moninkertaistunut, on Turunen kirjoittanut kirjalleen jatkoa. Hänen kirjansa Ettekö te vieläkään tiedä, kuka minä olen alaotsakkeena Ylimielisyyden kultainen kirja ilmestyi äsken Atenan kustantamana. Vuonna 1966 syntynyt Ari Turunen on työskennellyt viestinnän johtotehtävissä ja toimittajana. Hä