Tekstit

Matti Rönkä Surutalo Gummerus 2021

Perintönä saatavasta omakotitalosta varsinkin syrjäisemmässä Suomessa eli suurimmassa osassa maata, muutamaa kasvukeskusta lukuunottamatta, voi tulla perijälle melkoinen riesa. Näin käy varsinkin silloin, kun perijä itse asuu kasvukeskuksissa, missä asuntojen hinnat ovat nousseet koko ajan. Kuvitelmat perinnön rahallisesta arvosta voivat poiketa todellisuudesta huomattavasti. Ellei itse voi muuttaa perintötaloon, jolloin arvolla ei ole juurikaan merkitystä, isien ja äitien kokoama perintö voi kutistua mitättömäksi. Tällainen perintöjen rahallisen arvon aleneminen näyttää vain voimistuvan. Onneksi perityillä rakennuksilla on myös muuta kuin rahallista arvoa. Kaikkien tv-uutisia katsovien tuntema uutistoimittaja Matti Rönkä on myös merkittävä kirjailija. Häneltä ilmestyi syksyllä yhdestoista romaani nimeltään Surutalo. Kirjan on kustantanut Gummerus. Vuonna 1959 Outokummussa syntynyt Rönkä julkaisi esikoisteoksensa vuonna 2002 ja tunnetuin hänen luomista hahmoista on yksityisetsivä Vi

Heidi Köngäs: Siivet kantapäissä Otava 2021

Harva tänään ymmärtää kuunnelmien merkitystä 1950- ja 60-luvuilla ihmisille Suomessa. Radioiden määrä kasvoi sodan jälkeen ja niitä myös kuunneltiin. Kevyttä musiikkia tuli radiosta hyvin vähän mutta sieltä tuli uutisten lisäksi paljon hupailuja ja kuunnelmia. Kuunnelmien määrä kasvoi, kun vuonna 1948 pääjohtaja Hella Wuolijoen ajatuksesta perustettiin Radioteatteri. Sitä johti kuolemaansa asti Olavi Paavolainen. Wuolijoen ja Paavolaisen ajatuksena oli kuuntelijoiden sivistäminen. Siinä maailmankirjallisuudesta dramatisoidut kuunnelmat olivat keskeisiä. Tähän työhön tarvittiin hyviä dramaturgeja. Yksi sellainen oli Marja Rankkala. Elämäkertaromaaneilla kunnostautunut Heidi Köngäs julkaisi alkusyksystä Siivet kantapäissä n imisen romaanin, jonka Otava on kustantanut. Romaani kertoo melkein unohdetusta Marja Rankkalasta, joka on tuttu vanhojen kuunnelmien ystäville. Hän työskenteli Radioteatterin dramaturgina ja ohjaajana vuodesta 1951 alkaen ensin freelancerina ja vuodesta 1956 vak

Anitra Komulainen: Punapääoman linnake Siltala 2021

Kaikki 1960-luvulla ja sitä ennen syntyneet itälappilaiset muistavat hyvin Osuusliike Sallan. Sillä oli Itä-Lapissa yli 30 kauppaa, kaksi tavarataloa, ravintoloita ja baareja, leipomo ja teurastamo sekä ainoana osuusliikkeenä koko maassa myös omia linja-autoja. Työntekijöitä oli enimmillään 250. Itsenäisen itälappilaisen työväen osuusliikkeen taru loppui vuonna 1983, kun perustettiin valtakunnallinen Osuuskunta Eka, johon kaikki työväen osuusliikkeet fuusioitiin. Tämä Suomen kolmanneksi suurin yritys kaatui 1990-luvun alkuvuosien lamaan. Ekan raunioille perustettiin yrityssaneerauksen kautta osuuskunta Tradeka, joka toimii yhä. Historiantutkija Anitra Komulainen on kirjoittanut yksiin kansiin työväen osuustoimintaliikkeen historian nimeltään Punapääoman linnake, alaotsakkeena Työväen osuustoiminnan dramaattiset vaiheet. Kirjan esipuheen on kirjoittanut Markku Kuisma ja sen on kustantanut Siltala. Aikaisemmin työväen osuustoimintaliikkeestä on kirjoitettu kaksikin laajaa ja perusteel

Kristiina Markkanen - Leena Virtanen: Wivi & Hanna Atena 2021

Naisemansipaatiosta eli naisten tasa-arvopyrkimyksistä puhutaan kiivaasti aina määrävälein. Meidän miesten valta yhteiskunnassa on niin syvällä ja monesti sitä pönkitetään rikollisinkin keinoin, että aihetta naisten alisteisesta asemasta puhumiselle löytyy meiltäkin, tasa-arvon mallimaaksi mainostetusta Suomesta. Onneksi meillä on ollut rohkeita naisia, jotka ovat uskaltaneet puhkoa lasikattoja tai murtaa muureja, joita on rakennettu muutoksien esteiksi. Näin maailmasta on saatu parempi paikka elää meille kaikille, vaikka sukupuolten väliseen tasa-arvoon on vielä matkaa meillä Suomessakin. Atenan kustantamana ilmestyi kesällä mielenkiintoinen kaksoiselämäkerta, jonka päähenkilöitä ovat arkkitehti Wivi Lönn ja kauppaneuvos Hanna Parviainen. Kirjan ovat kirjoittaneet Kristina Markkanen ja Leena Virtanen. Kirjan nimi on Wivi & Hanna, alaotsikkona Arkkitehdin ja kauppaneuvoksen yhteiset vuodet. Vaikka kirjassa kerrotaan molempien henkilöiden elämästä, keskittyy kirja Lönnin ja

Kati Outinen: Niin lähelle kuin muistan Karisto 2021

Elokuvanäyttelijöihin maailmalla liitetään valtava julkisuus ja esilläoleminen monenlaisissa pippaloissa. Heihin liitetään myös suuret tulot, makea elämä ja glamour, mikä oikein säteilee heistä. Tämä kuva on peräisin Hollywoodista ja se on sikäläisen lehdistön luoma. Todellisuuden kanssa sillä on hyvin vähän tekemistä mutta silti tällaista kuvaa pidetään edelleen ainoana totuutena. Hyvin toisenlaisen kuvan elokuvatähden elämästä saa, kun lukee Cannesissa palkitun ja Suomessa kolme Jussi-pystiä saaneen Kati Outisen elämäkertaa. Se on nimeltään Niin lähelle kuin muistan ja sen on kustantanut Karisto. Tänä vuonna 60 vuotta täyttänyt Kati Outinen on tullut kuuluisaksi monista rooleistaan Aki Kaurismäen elokuvissa ja juuri niistä hänet on myös palkittu. Hän on myös näytellyt useissa teattereissa. Vuodesta 1995 alkaen hän on ollut freelancer-näyttelijä. Näyttelemisen lisäksi Outinen on työskennellyt kymmenkunta vuotta Teatterikorkeakoulussa professorina. Hän on työskennellyt myös käsikir

Anna Kontula: Pikkuporvarit Into 2021

1960- ja 70-luvuilla sosiologia oli kovassa kurssissa, kun suomalaista yhteiskuntaa ja sen rakenteita uudistettiin voimakkaasti. Tuossa työssä tarvittiin myös tieteellistä tutkimusta, jossa selvitettiin ihmisten asenteita ja odotuksia. Siihen työhön sosiologia ja sosiaalipsykologia sopivat kuin nyrkki silmään. Erik Allardt, Yrjö Littunen ja Antti Eskola tulivat kaikille suomalaisille tutuiksi, sillä he olivat alvariinsa esillä televisiossa ja lehdistössä. Yleiseen keskusteluun tuli uusia sanoja ja käsitteitä tilastotieteestä, joita sosiologit käyttivät, kuten trendi ja jakauma. Tuolloin lähes jokainen yliopisto-opiskelija joutui tenttimään Antti Eskolan Sosiologian tutkimusmenetelmät 1:n, josta otettiin lukuisia uusintapainoksia. Äsken ilmestyi kansanedustaja ja sosiologi Anna Kontulan tärkeä sosiologinen puheenvuoro nimeltään Pikkuporvarit, alaotsakkeena Pohdintaa aikamme hengestä. Kirjan on kustantanut Into. Vuonna 1977 syntynyt Anna Kontula on kolmannen kauden Vasemmistoliit

Timo Kalevi Forss: Helismaa Like 2021

Tuskin kenenkään muun iskelmasanoittajan kappaleita soi radiossa joka päivä, vaikka tekijän kuolemasta on kulunut melkein 60 vuotta. Kukaan alan ihmisistä ei nauti niin varauksetonta arvonantoa kuin hän. Kaikki iskelmien tai suomalaisen rockin sanoittajat sanovat olevansa velkaa hänelle. Näin ovat sanoneet myös hänen jälkeensä tulleet mutta jo edesmenneet tekijät. Tämä vuonna 1965 vain 51-vuotiaana kuollut sanoittajamestari on tietenkin Reino Helismaa. Äsken ilmestyi Liken kustantamana Timo Kalevi Forssin kirjoittama Reino Helismaan elämäkerta. Se on nimeltään Helismaa – sanoittajamestarin värikäs ja traaginen elämä. Vuonna 1967 syntynyt Forss on muusikko ja lauluntekijä mutta paremmin hänet tunnetaan tietokirjailijana. Hän on kirjoittanut suomalaisesta tangosta ja poliittisesta laululiikkeestä. Suurimman suosion Forss sai vuonna 2017 ilmestyneestä Gösta Sundqvistin elämäkerrasta, josta otettiin useita painoksia. Reino Helismaa alunperin Helenius syntyi 12.7.2013 Helsingissä. H