Tekstit

Tommi Kinnunen Pimeät kuut WSOY 2022

Viimeisiä kuukausia istuvan maan hallituksen merkittävin päätös monenlaisten kriisien keskellä oli mielestäni oppivelvollisuuden laajentaminen koskemaan myös toista astetta. Tätä päätöstä voi pitää päätepisteenä monissa mittauksissa maailman parhaaksi mainitussa koulujärjestelmässämme. Suomen koululaitos uudistui universaaliksi eli kaikkia koskevaksi 50 vuodessa, vaikka erityisesti Kokoomus nakkoi kapuloita ratttaisiin viime hetkiin asti. Loistavaa Suomen koulujärjestelmää vaivaa kuitenkin resurssien puute. Siitä kärsivät sekä oppilaat että opettajat. Mutta minkälaista oli koulunkäynti Suomen syrjäkylissä heti sotien jälkeen, jolloin nykykoulusta ei pystytty edes uneksimaan? Kirjailija ja äidinkielenopettaja Tommi Kinnunen on viidennessä romaanissa tarttunut syrjäisen kansakoulun tai oikeammin supistetun kansakoulun ongelmiin. Romaani on nimeltään Pimeät kuut ja sen on kustantanut WSOY. Kuusamossa syntynyt kohta viisikymppinen Kinnunen tuli kirjalliseen maailmaan vuonna 2014 hieno

Tuomo Pirttimaa Tirri Johnny Kniga 2022

Vahvat ennakkoasenteet ja ajatusluutumat vaikeuttavat melkein jokaisen ihmisen ajattelua. Vaaleatukkaiset naiset kärsivät blondivitseistä ja harteikkaat miehet machoajattelusta. Nämä ennakkoasenteet voivat olla niin voimakkaita, että niitä vastaan joutuu taistelemaan tosissaan. Yhteiskunnan turvaverkkojen läpi pudonneita ihmisiä pidetään yleisesti surkimuksina, joiden ajatuksiin ja maailmankuvaan ei liitetä mitään positiivista. Isoa osaa heistä syytetään avuttomiksi ja menetetyiksi tapauksiksi, jotka ovat itse syyllisiä surkeaan tilaansa. Näistä yhteiskunnan turvaverkkojen läpi pudonneita ihmisiä ja heidän tapaansa ajatella kuvaa Tuomo Pirttimaa toisessa romaanissaan nimeltään Tirri. Kirjan on kustantanut Johnny Kniga. Romaani on suoraa jatkoa viime vuonna odotuksia herättäneelle esikoisromaanille Hete. Jo edellisestä romaanista tutut Tomi, Tirri ja Martti ovat myös uuden romaanin henkilöitä. Uutena tuttavuutena on Kani, jo vauvaikäisenä rauhoittaviin lääkkeisiin totutettu bet

Esko Ranta - Juha Ylisaari - Jose Moncada PERUnkirja Väyläkirjat 2022

Saamelaiset ovat Euroopan Unionin ainoa alkuperäiskansa. Määrältään he ovat pieni mutta vaikutukseltaan suuri kansa. Saamelaisia on laskentatavasta riippuen vajaat satatuhatta, joista Suomessa asuu 10 000. Alkuperäiskansoja on kaikilla mantereilla yhteensä 370 miljoonaa 70 eri valtiossa. Saamelaisten aseman parantamisessa Suomessa on radiolla ollut merkitystä. Jo vuonna 1947 alkoivat säännölliset saamenkieliset lähetykset Oulusta ja 60-luvun alussa ne siirrettiin Rovaniemelle. Ensimmäinen saamenkielinen uutislähetys tehtiin vuonna 1968. Vuonna 1972 saamenkielisten lähetysten toimitus siirtyi Ivaloon. Usein saamenkielisten lähetysten tekniikkaa hoiti Esko Ranta. Hän tuli Yleisradioon vuonna 1967 radioteknikoksi. Ranta oli Juhani Lihtosen apuna, kun tehtiin ohjelmia saamelaisalueelta. Kiinnostus alkuperäiskansoihin johti siihen, että Esko Ranta lähti vuoden 1999 lopulla Peruun tutustumaan inkojen jälkeläisiin. Tekijänoikeuksista luopumisen palkkioksi Yleisradiossa sai pitää koulu

Ville-Juhani Sutinen Matkalla Suomeen Into 2022

Kansallinen ja heimoidentiteetti on kaikkialla maailmassa luotu taiteen ja tiedottamisen keinoin. Missään t ämä identiteetti ei ole syntyn y t itsestään. Suomen maakuntiin ja eri heimoihin perustuva identiteetti pohjautuu hyvin pitkälle Sakari Topeliuksen vuonna 1875 ilmestyneeseen Maammekirjaan. Jokainen luki sitä kansakoulussa 1950-luvun alkuun saakka ja sen sisältämät käsitykset Suomesta ja suomalaisista heijastuivat viime vuosisadan lopulle, oikeastaan tähän päivään asti. Kun maailma on muuttunut, on Topeliuksen Maammekirjan käsityksiä kyseenalaistettu. Jörn Donner kirjoitti kaksikin Uutta Maammekirjaa. Nyt on tuottelias Ville-Juhani Sutinen julkaissut oman näkemyksensä Suomesta ja suomalaisista tänään kirjassa nimeltään Matkalla Suomeen, alaotsikkona Tarinoita heimojen maasta. Kirjan on kustantanut Into. Ville-Juhani Sutinen on syntynyt vuonna 1980 ja hän aloitti kirjallisen uransa vuonna 2002. Tuntuu uskomattomalta, että sen jälkeen hän on julkaissut 24 kaunokirjallista t

Seppo Alajoutsijärvi Sotavankeus ja saksalaiset jatkosodan sotavankileireillä Itä-Lapissa 1941 - 1944 Atrain & Nord 2022

Vaikka sota Ukrainassa Venäjän raakalaismaisen 24. helmikuuta alkaneen hyökkäyksen jälkeen on jatkunut jo yli neljä kuukautta, sodassa otetuista vangeista on puhuttu ja kirjoitettu mielestäni yllättävän vähän. Vankien osa sodan jalkoihin jäävän siviiliväestön ohella on kuitenkin aina kaikkein kurjin. Vaikka vankien kohtelusta ja oikeuksista on olemassa useita kansainvälisiä sopimuksia, niitä ei noudateta lainkaan tai korkeintaan valikoiden. Vihollisen armoille jäävän vangin asema on aina ollut hirveä. Heitä tapetaan surutta, he näkevät nälkää ja heillä teetetään raskaita töitä surkeissa olosuhteissa ja surkealla sapuskalla. Kemijärveläinen Seppo Alajoutsijärvi teki varsinaisen työuransa ammattikoulun opettajana mutta on tehnyt myös paljon toimittajan töitä sekä kirjoittanut mm. Itä-Lappiin sijoittuvia paikallishistoriallisia teoksia. Hänen tuorein kirjansa Sotavankeus ja saksalaiset jatko-sodan sotavankileireillä Itä-Lapissa 1941 – 1944 ilmestyi alkukesästä. Kirjan on kustantan

Noora Mattila Heränneet Otava 2022

Harvoin ihmiskunnan historiassa on ollut yhtä pitkä maailmanlaajuinen rauhallisen kasvun jakso kuin viimeiset 30 vuotta ennen koronapandemiaa. Vain lyhyt taloudellinen taantuma vuonna 2008 katkaisi yhtäjaksoisen nousun mutta sen jälkeen taas nousu jatkui. Ihmiset joka puolella maailmaa ehtivät tottua tasaisen nousun aikaan, siksi korona ja varsinkin tämän vuoden helmikuinen Venäjän raaka hyökkäys Ukrainaan olivat kuin märkä rätti päin kasvoja tai shokki, joka lamaannutti kaikki. Kaikenlaiset salaliittoteoriat ja valeuutiset yleistyivät erityisesti netissä ja ihmiset alkoivat uskoa erilaisiin uskomuksiin epävarmuuden kasvaessa, vaikka oikeaa tietoa on tarjolla enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Toimittaja Noora Mattila on kirjoittanut mielenkiintoisen kirjan erilaisten maailmankuvien törmäyksestä. Kirja on nimeltään Heränneet, alaotsakkeena Maailma salaliittoteoreetikoiden silmin. Kirjan on kustantanut Otava. Vuonna 1987 syntynyt Noora Mattila on työskennellyt toimittajana mm. He

Kuutti Koski Zeniitti Like 2021

Kuten kouluhistoriasta tiedämme, aluksi Maata pidettiin litteänä mutta vähitellen kotiplaneettamme pyöreys alettiin ymmärtää. Aivan pyöreä Maa ei kuitenkaan ole. Englantilainen Isac Newton oletti maan litistyneen navoilta mutta varsinkin ranskalaiset tiedemiehet pitivät Maata navoiltaan suippona. Jotta asiaan saataisiin selvyys, Maata piti mitata. Suomi liittyy Maan muodon mittaamiseen kahdella tavalla. Vuosina 1736 – 37 ranskalainen Maupertuis teki mittauksia Tornion ja Pellon välillä. Hän osoitti Newtonin olleen oikeassa. Baltiansaksalainen Struve puolestaan rakensi kolmiomittaustornien ketjun Mustalta mereltä Jäämerelle 1810-luvulla. Mittaustulokset olivat samat mutta Maupertuista tarkemmat. Struven ketju on yksi Unescon maailmanperintökohteista. Oulussa vuonna 1985 syntynyt Kuutti Koski on toisessa romaanissaan rohkeasti tarttunut historialliseen aiheeseen ja valinnut romaaninsa päähenkilöksi matemaatikko ja tutkimusmatkailija Maupertuiksen. Kirjan nimi on Zeniitti ja sen