Tekstit

Goce Smilevski Freudin sisar Siltala 2022

    Itävaltalainen Sigmund Freud on varmasti tunnetuin ihmisen mielen ja siihen liittyvien sairauksien tutkija ja tuntija. Vaikka Freud oli juutalainen, hän oli niin suuri nimi, ettei edes Adolf Hitler apureinen estänyt hänen poistumista Kolmannesta valtakunnasta heinäkuussa 1938. Pitkään syöpää sairastanut Freud kuoli vuoden kuluttua maanpakoon lähdöstä Lontoossa. Ennen lähtöään Sigmund Freud sai useita maastapoistumisviisumeita mutta hän ei antanut niitä sisarilleen, jotka joutuivat jäämään Itävaltaan. Kaikki neljä sisarta tapettiin Auschwitzissä. Pohjois-makedonialainen kirjailija Goce Smilevski on tarttunut 10 vuotta sitten ilmestyneessä mutta äsken suomennetussa romaanissaan Freudin perheen elämään. Romaani on nimeltään Freudin sisar. Sen on suomentanut Tero Valtonen ja kustantanut Siltala. Vuonna 1975 syntynyt Smilevski on opiskellut monissa Keski-Euroopan yliopistoissa ja asuu Skopje ssa . Hänet palkittiin vuonna 2010 EU:n kirjallisuuspalkinnolla. Freudin sisar on hänen toin

Olli Jalonen Stalker-vuodet Otava 2022

Kun nuoremmat tyttäremme olivat pieniä, olimme sen verran vaurastuneet, että olimme hankkineet auton. Lomailimme sillä kesäisin sukuloimassa mutta myös Linnanmäellä, Särkänniemessä ja Tykkimäellä. Noilla matkoilla me vaimoni kanssa aloimme tarkkailla muita ihmisiä. He olivat ikäisiämme mutta jo tuolloin myös isovanhemmat kävivät lastenlastensa kanssa huvipuistoissa. Ihmisiä tarkkaillessa saattoi kuvitella, minkälainen heidän elämänsa arki oikein on ja mitä he mahtavat tehdä töikseen? Kirjailija Olli Jalonen kuvaa uusimmassa romaanissaan Stalker-vuodet tarkkailijan elämää ja roolia. Kirjan on kustantanut Otava. Vuonna 1954 syntynyt hämeenlinnalainen Olli Jalonen ei perusteellista esittelyä kaipaa. Hän on kirjoittanut yli 40-vuotisella kirjailijaurallaan laajan tuotannon. Hänet on palkittu romaaneistaan kahdesti Finlandia-palkinnolla. Stalker-vuodet romaanissa kuvattu aika ulottuu vuodesta 1974 vuosituhannen vaihteeseen. Kirjailijan ikäistä Tampereen yliopiston opiskelijaa pyyd

Tommi Kinnunen Pimeät kuut WSOY 2022

Viimeisiä kuukausia istuvan maan hallituksen merkittävin päätös monenlaisten kriisien keskellä oli mielestäni oppivelvollisuuden laajentaminen koskemaan myös toista astetta. Tätä päätöstä voi pitää päätepisteenä monissa mittauksissa maailman parhaaksi mainitussa koulujärjestelmässämme. Suomen koululaitos uudistui universaaliksi eli kaikkia koskevaksi 50 vuodessa, vaikka erityisesti Kokoomus nakkoi kapuloita ratttaisiin viime hetkiin asti. Loistavaa Suomen koulujärjestelmää vaivaa kuitenkin resurssien puute. Siitä kärsivät sekä oppilaat että opettajat. Mutta minkälaista oli koulunkäynti Suomen syrjäkylissä heti sotien jälkeen, jolloin nykykoulusta ei pystytty edes uneksimaan? Kirjailija ja äidinkielenopettaja Tommi Kinnunen on viidennessä romaanissa tarttunut syrjäisen kansakoulun tai oikeammin supistetun kansakoulun ongelmiin. Romaani on nimeltään Pimeät kuut ja sen on kustantanut WSOY. Kuusamossa syntynyt kohta viisikymppinen Kinnunen tuli kirjalliseen maailmaan vuonna 2014 hieno

Tuomo Pirttimaa Tirri Johnny Kniga 2022

Vahvat ennakkoasenteet ja ajatusluutumat vaikeuttavat melkein jokaisen ihmisen ajattelua. Vaaleatukkaiset naiset kärsivät blondivitseistä ja harteikkaat miehet machoajattelusta. Nämä ennakkoasenteet voivat olla niin voimakkaita, että niitä vastaan joutuu taistelemaan tosissaan. Yhteiskunnan turvaverkkojen läpi pudonneita ihmisiä pidetään yleisesti surkimuksina, joiden ajatuksiin ja maailmankuvaan ei liitetä mitään positiivista. Isoa osaa heistä syytetään avuttomiksi ja menetetyiksi tapauksiksi, jotka ovat itse syyllisiä surkeaan tilaansa. Näistä yhteiskunnan turvaverkkojen läpi pudonneita ihmisiä ja heidän tapaansa ajatella kuvaa Tuomo Pirttimaa toisessa romaanissaan nimeltään Tirri. Kirjan on kustantanut Johnny Kniga. Romaani on suoraa jatkoa viime vuonna odotuksia herättäneelle esikoisromaanille Hete. Jo edellisestä romaanista tutut Tomi, Tirri ja Martti ovat myös uuden romaanin henkilöitä. Uutena tuttavuutena on Kani, jo vauvaikäisenä rauhoittaviin lääkkeisiin totutettu bet

Esko Ranta - Juha Ylisaari - Jose Moncada PERUnkirja Väyläkirjat 2022

Saamelaiset ovat Euroopan Unionin ainoa alkuperäiskansa. Määrältään he ovat pieni mutta vaikutukseltaan suuri kansa. Saamelaisia on laskentatavasta riippuen vajaat satatuhatta, joista Suomessa asuu 10 000. Alkuperäiskansoja on kaikilla mantereilla yhteensä 370 miljoonaa 70 eri valtiossa. Saamelaisten aseman parantamisessa Suomessa on radiolla ollut merkitystä. Jo vuonna 1947 alkoivat säännölliset saamenkieliset lähetykset Oulusta ja 60-luvun alussa ne siirrettiin Rovaniemelle. Ensimmäinen saamenkielinen uutislähetys tehtiin vuonna 1968. Vuonna 1972 saamenkielisten lähetysten toimitus siirtyi Ivaloon. Usein saamenkielisten lähetysten tekniikkaa hoiti Esko Ranta. Hän tuli Yleisradioon vuonna 1967 radioteknikoksi. Ranta oli Juhani Lihtosen apuna, kun tehtiin ohjelmia saamelaisalueelta. Kiinnostus alkuperäiskansoihin johti siihen, että Esko Ranta lähti vuoden 1999 lopulla Peruun tutustumaan inkojen jälkeläisiin. Tekijänoikeuksista luopumisen palkkioksi Yleisradiossa sai pitää koulu

Ville-Juhani Sutinen Matkalla Suomeen Into 2022

Kansallinen ja heimoidentiteetti on kaikkialla maailmassa luotu taiteen ja tiedottamisen keinoin. Missään t ämä identiteetti ei ole syntyn y t itsestään. Suomen maakuntiin ja eri heimoihin perustuva identiteetti pohjautuu hyvin pitkälle Sakari Topeliuksen vuonna 1875 ilmestyneeseen Maammekirjaan. Jokainen luki sitä kansakoulussa 1950-luvun alkuun saakka ja sen sisältämät käsitykset Suomesta ja suomalaisista heijastuivat viime vuosisadan lopulle, oikeastaan tähän päivään asti. Kun maailma on muuttunut, on Topeliuksen Maammekirjan käsityksiä kyseenalaistettu. Jörn Donner kirjoitti kaksikin Uutta Maammekirjaa. Nyt on tuottelias Ville-Juhani Sutinen julkaissut oman näkemyksensä Suomesta ja suomalaisista tänään kirjassa nimeltään Matkalla Suomeen, alaotsikkona Tarinoita heimojen maasta. Kirjan on kustantanut Into. Ville-Juhani Sutinen on syntynyt vuonna 1980 ja hän aloitti kirjallisen uransa vuonna 2002. Tuntuu uskomattomalta, että sen jälkeen hän on julkaissut 24 kaunokirjallista t

Seppo Alajoutsijärvi Sotavankeus ja saksalaiset jatkosodan sotavankileireillä Itä-Lapissa 1941 - 1944 Atrain & Nord 2022

Vaikka sota Ukrainassa Venäjän raakalaismaisen 24. helmikuuta alkaneen hyökkäyksen jälkeen on jatkunut jo yli neljä kuukautta, sodassa otetuista vangeista on puhuttu ja kirjoitettu mielestäni yllättävän vähän. Vankien osa sodan jalkoihin jäävän siviiliväestön ohella on kuitenkin aina kaikkein kurjin. Vaikka vankien kohtelusta ja oikeuksista on olemassa useita kansainvälisiä sopimuksia, niitä ei noudateta lainkaan tai korkeintaan valikoiden. Vihollisen armoille jäävän vangin asema on aina ollut hirveä. Heitä tapetaan surutta, he näkevät nälkää ja heillä teetetään raskaita töitä surkeissa olosuhteissa ja surkealla sapuskalla. Kemijärveläinen Seppo Alajoutsijärvi teki varsinaisen työuransa ammattikoulun opettajana mutta on tehnyt myös paljon toimittajan töitä sekä kirjoittanut mm. Itä-Lappiin sijoittuvia paikallishistoriallisia teoksia. Hänen tuorein kirjansa Sotavankeus ja saksalaiset jatko-sodan sotavankileireillä Itä-Lapissa 1941 – 1944 ilmestyi alkukesästä. Kirjan on kustantan