Pikkaraisen kirjakammi

21.12.2020 Jo edesmenneen tätini mies ajoi työelämässä ollessaan monta miljoonaa kilometriä erilaisia autoja. Hän sanoi aina, että pahimpia törttöilijöitä liikenteessä ovat Saabilla ajavat. Hänen mielestä saabismi lähentelee sairautta. Enimmillään Saabeja oli liikenteessä varmasti 1990-luvulla, jolloin niitä rakennettiin Uudessakaupungissakin. En tiedä onko tädin miehen väitteissä perää, jos on, niin Saabin autokseen valitsivat tietynlaiset ihmiset. He luottivat ruotsalaiseen autonvalmistukseen ja kokivat olevansa turvassaan Saabissaan. Muista liikenteessä olevista ei heidän mielestä tarvitse välittää, vaikka liikenteen sujuvuus on yhteispeliä. Vahvistusta Saabilla ajavien erilaisuudesta saa Johanna Hulkon syksyllä ilmestyneestä hauskasta mutta hieman traagisesta romaanista nimeltään Vähäisiä tyyppivikoja. Kirjan on kustantanut Atena. Kyseessä on vuonna 1969 syntyneen Hulkon kolmas romaani. Näiden lisäksi hän on julkaissut suosittuja ja palkittuja Geokätkijät-lastenkirjoja. Hulkk

13.12.2020 Kun tunnettu kirjailija vaihtaa lajia laajasta ja vakavastiotettavasta historiallisesta romaanista dekkariin, aletaan helposti puhua välityöstä, ei niinkään uudesta aluevaltauksesta. Näin siitä huolimatta, että dekkareiden kirjoittaminen, kustantaminen ja lukeminen on tänään hyvin suosittua. Lähes koko ajan myyntilistojen kärjessä on muutama dekkari. Mutta dekkareitakin voi kirjoittaa monella tavalla, perinteisesti tai uutta luovasti. Entinen Ruotsin Akatemian jäsen ja sen päätoiminen sihteeri Peter Englund on kirjoittanut poikkeavan ja uusia uria aukovan dekkarin nimeltään Murha Sunnuntaitiellä. Kari Kosken suomentaman kirjan on kustantanut WSOY. Vuonna 1957 syntynyt Englund on koulutukseltaan historiantutkija. Hän on väitellyt tohtoriksi ja opettanut yliopistoissa. Hänet tunnetaan historiallisista romaaneista, jotka ovat herättäneet myös polemiikkia. Peter Englund erosi Ruotsin Akatemiasta vuonna 2018 metoo-kohun aikana, vaikkei häntä syytetty mistään. Murha Sunnunta

7.12.2020 Minusta tuntuu, että ihmisten muistelmien ja muistelusten määrä on kasvanut viime vuosina. Vaikuttaako asiaan se, että sotien jälkeen syntyneet suuret ikäluokat ovat jo eläkeiässä ja heillä on aikaa muistella elämäänsä? Myös kirjoittaminen ja tekstin korjaaminen nykyvehkeillä on helpottanut asioiden ylöskirjaamista ja tarjolla on monenlaisia julkaisumahdollisuuksia. Varmasti myös autofiktion eli omaelämäkerrallisen kerronnan suosio on rohkaissut muistojen julkaisemiseen. Suuria ikäluokkia hieman vanhempi muistelija on rovaniemeläinen Esko Ranta. Hänen elämästä kertova kirja on nimeltään Selviytyjät, alaotsakkeena Kolmen sukupolven tarina. Kirjan on kustantanut Väyläkirjat. Vuonna 1940 syntynyt Ranta teki yli 30-vuotisen uran Yleisradiossa. Aluksi hän työskenteli radioteknikkona radio- ja tv-verkon sekä lähetysasemien parissa mutta ehti työskennellä myös äänitarkkailijana ja toimittajana. Eläköidyttyään vuonna 2003 hän teki vielä useita tv-elokuvia. Hänet on palkittu Lapin