Pikkaraisen kirjakammi

Olen usein miettinyt jo edesmenneiden vanhempieni suhtautumista omaan elämään ja sen etenemiseen suunnitellusti vai suunnittelematta? Äitini Senni edusti elämän suunnittelemista ja elämän perustamista järkeilyyn ja työhön. Isäni Veikko puolestaan ei isommin suunnitellut elämäänsä johtuen varmasti sitä, että hän oli nelilapsisen yksinhuoltajaperheen kasvatti sen jälkeen, kun hänen isänsä vuonna 1932 lähti Neuvostoliittoon mustalle listalle joutumisen takia. Isä otti elämän vastaan sellaisena kuin se tuli ja alistui nöyrästi vaimonsa johdateltavaksi. Me lapset olemme jakautuneet suhtautumisessa elämään kahtia; kaksi on tullut äitiin ja kaksi isään. Ihmisen elämän eteneminen suunnitellusti tai suunnittelematta tuli mieleen, kun luin sallalaislähtöisen Elina Viinamäen esikoisnovellikokoelmaa Vaimoni ja muita henkilökohtaisia asioita. Kirjan on kustantanut Atena. Vuonna 1971 Sallassa syntynyt Viinamäki on opiskellut laajasti humanistisia aloja ja hän työskentelee opettajana. Vaimoni j

19.4.2021 Toisen maailmansodan aikana Suomeen pudotettiin laskuvarjolla noin tuhat desanttia. Suurin osa heistä oli venäläisiä ja ukrainalaisia mutta heidän joukossa oli useita Suomesta Neuvostoliittoon loikanneita kommunisteja. He olivat joutuneet 1930-luvulla mustalle listalle, eivätkä saaneet töitä Suomesta. Muutamat desantit olivat Suomessa vangittuja rauhanaktivisteja, joita alettiin pidättää jo kesällä 1941. Lahden Nastolassa asuva Timo Sandberg on äsken julkaissut erikoisen jännitysromaanin nimeltään Desantti. Kirjan on kustantanut Karisto. Sandberg on hyvin tuottelias dekkarikirjailija. Kaikkiaan hän on julkaissut 27 teosta. Hänen hahmojaan ovat komisario Heittola ja ylietsivä Otso Kekki. Heittola-dekkarit sijoittuvat nykyaikaan mutta Kekki-dekkareissa eletään 1930-lukua ja sota-aikaa. Vuonna 2014 Sandberg palkittiin Vuoden johtolanka-palkinnolla ensimmäisestä Kekki-dekkarista nimeltään Multamäki. Moni talvisotaan osallistunut kommunisti päätti jatkosodan liikekannallepano

12.4.2021 Katselen televisiosta miten korkeat ovet Kremlissä avataan ja korealakkiset paraatisotilaat seisovat asennossa oven molemmin puolin. Ovesta tulee pieni mies renttevästi astellen. Hän on Venäjän presidentti Vladimir Putin. Miehen olemuksesta ja renttevästä kävelytyylistä minulle tulee mieleen kemijärveläiset jo edesmenneet romaniveljekset kaukaa 1960-luvulta. Venäjän presidentin kävelytyyli on yhtä rento ja renttevä kuin romaniveljeksillä Kemijärven kauppalan kaduilla. Yleensä valtioiden päämiehet ja-naiset kävelevät arvokkaasti toisin kuin Putin. Toimittaja Anna-Lena Laurenilta on äsken ilmestynyt kirja Samettidiktatuuri, alaotsakkeena Vastarintaa ja myötäilijöitä nyky-Venäjällä. Kirjan on kustantanut Teos ja sen on suomentanut Kaisa Sivenius. Vuonna 1976 syntynyt Lauren on asunut vuodesta 2006 lähes yhtäjaksoisesti Venäjällä. Hän työskentelee Dagens Nyheterin ja Huvfudstadbladetin kirjeenvaihtajana. Toimittajatyön ohella Lauren on kirjoittanut kirjoja Venäjästä ja muista

5.4.2021 Jo reilun vuoden jatkunut korona-aika on luonut myös kirjallisuutta. Muutama kirjailija ja toimittaja on kirjoittanut päiväkirjaa, johon ovat purkaneet tämän ainutlaatuisen ajan kokemuksia ja tuntemuksia. Suurimmalle osalle suomalaisista korona-aika on ollut niin poikkeuksellinen kokemus, että sitä on verrattu sota-aikaan. Vaikka kuolleiden määrä on tähän mennessä ollut vain murto-osa sodassa kuolleisiin verrattuna, on muutos normaaliaikaan ollut raju. Jokainen varmasti muistaa korona-ajan koko elämänsä. Uskon, että se muuttaa yhteiskuntaa ja maailmaa perusteellisesti. Entiseen ei ole paluuta. Tuore pariskunta näyttelijä Hannu-Pekka Björkman ja kirjailija Nina Honkanen ovat toimittaneet kymmenen kirjoituksen kokoelman nimeltään Pakopiste. Kirjan on kustantanut Into. Kokoelmassa kirjailijat ja teatteri-ihmiset kirjoittavat, miten haaveet ja todellisuus, pelot ja toiveet sekä järki ja tunne käyvät keskustelua. Ne törmäävät toisiinsa aina mutta varsinkin näin poikkeusoloissa.