Pikkaraisen kirjakammi

31.5.2020 Korona jättää meihin kaikkiin ja meidän kaikkien elämäntapaan isoja muutoksia, joita ei vielä voi edes aavistaa. Edellinen näin iso muutos oli tietenkin 75 vuotta sitten päättynyt sota. Vaikka sotaa ja tautiepidemiaa on vaikea vertailla, löytyy ainakin yksi sellainen yhtymäkohta, jota ei tule ajatelleeksi. Suomessa vallitsi koko sota-ajan eli 9. joulukuuta 1939 alkaen tanssikielto. Korona-aikana ei tanssimista ole kielletty mutta paritanssia on hankala harrastaa, jos pitää vaadittavan parin metrin turvavälin. Pahimmillaan voi käydä niin, että koko kesä 2020 jää tanssilavoilla väliin, koska viranomaisten suositukset ja määräykset estävät tanssien järjestämisen. Historiantutkijat Marko Tikka ja Seija – Leena Nevala ovat kirjoittaneet hauskan ja mieltä avartavan tietoteoksen nimeltään Kielletyt leikit, alaotsakkeena Tanssin kieltämisen historia Suomessa 1888 – 1948. Kirjan on kustantanut Atena. Marko Tikka ja Seija – Leena Nevala työskentelevät Tampereen yliopistoss

24.5.2020 Vaikka koko väestön terveystilanne näyttää koronaviruksen seurauksena vain paranevan, ovat varsinkin erilaiset mielenterveyden ongelmat kasvussa. Ne ovat jo ohittaneet sydän- ja verisuonitaudit työkyvyttömyyseläkkeelle johtavana sairautena. Mitä pitemmäksi tämä korona-aika venyy, sitä isompia ongelmia meillä on tiedossa. Povataan mielenterveyteen varsinaista sairastumisaaltoa, ellei ihmisten liikkumiseen ja kanssakäymiseen tule vähitellen helpotuksia. Mooses Mentulan uusimmassa romaanissa nimeltään Toiset meistä käsitellään mielenterveysongelmia ja niistä selviytymistä. Kirjan on kustantanut WSOY. Vuonna 1976 syntynyt Mentula työskentelee kirjailijatyön ohella peruskoulun rehtorina Tuusulassa. Hän on aikaisemmin työskennellyt toimittajana lehdissä ja Lapin Radiossa. Toiset meistä on Mentulan neljäs kaunokirjallisen teos. Reilut kolmikymppinen Tino on syrjäytynyt, eikä kykene edes lähtemään ulos yksiöstään ilman rauhoittavaa lääkitystä ja muutamaa olutta. Kotona

17.5.2020 Vuonna 2018 Suomessa solmittiin 23 799 avioliittoa ja avioeroon päättyi 13 145 avioliittoa. Vuosittain solmittujen avioliittojen määrä on viime vuosina laskenut, kun taas avioerojen määrä on pysynyt lähes ennallaan. Joskus takavuosina oli avoliitto suosiossa ja eräänlainen protesti perinteistä avioliittoa vastaan. Haluttiin olla vähän löyhemmin sidoksissa puolisoon. Ihmisten vaurastuessa huomattiin, että ilman suhteen rekisteröintiä ei edes yhdessä hankittua varallisuutta peritty. Sen takia lainsäädäntöä on muutettu ja avoliiton protestiluonne on myös hävinnyt. Uusperheet, joissa on sinun ja minun sekä yhteisiä lapsia, on myöhempi ilmiö. Avioliiton purkautumista sekä uuden suhteen luomista ja kehittymistä käsittelee suomenruotsalainen Philip Teir tuoreessa romaanissaan Neitsytpolku. Romaanin on suomentanut Jaana Nikula ja kustantanut Otava. Helsingissä asuva Teir on syntynyt vuonna 1980 Pietarsaaressa. Kirjailijatyönsä ohella hän työskentelee toimittajana ja kirjall

10.5.2020 Kun toisen maailmansodan päättymisestä Euroopassa on kulunut 75 vuotta ja EU natisee koronan kourissa, on tarpeellista muistella vanhoja eurooppalaisia suurvaltoja. Monikaan ei tule ajatelleeksi, että keskellä Eurooppaa oli reilut 50 vuotta suurvalta, jonka alueeseen kuului toistakymmentä nykyistä valtiota. Kyseessä oli Itävalta – Unkarin kaksoismonarkia, joka hajosi ensimmäisen maailmansodan jälkeen 1918. Suurin osa Itävalta – Unkarin maista kuuluu tänään Euroopan Unioniin. Idässä Itävalta – Unkari ulottui nykyisen Ukrainan ja Romanian alueille, etelässä Välimerelle ja Balkanille, lännessä Tsekin tasavaltaan ja pohjoisessa Puolaan. Saksalainen kirjailija Jenny Erpenbeck on sijoittanut uusimman suomennetun romaaninsa tapahtumat osittain vanhan suurvallan alueille. Vuonna 2012 ilmestynyt romaani on Jukka – Pekka Pajusen suomentamana saanut nimen Päivien loppu. Se ilmestyi äsken Tammen Keltaisessa kirjastossa. Vuonna 1967 Itä – Berliinissä syntynyt Erpenbeck on yksi

3.5.2020 Kulunut kevät on ollut huono pilkkijälle. Jäällä on kyllä helppo kulkea, kun pakkanen on kovettanut hangen mutta saalista on saanut luvattoman huonosti. Pikkuahvenia ja särkiä on tullut jonkin verran mutta kunnon ahvenet ovat olleet hakusessa. Toki kalakeittoa on voinut syödä mutta ahvenfileistä ja kunnon palviahvenista on ainakin minulla ollut uupelo. Siikojakin on tullut huonosti ja katellista kalamiestä hieman harmittaa se, että vaimo johtaa reilusti keskinäistä kisaa pillkisiioista. Varmasti runsasluminen talvi on vaikuttanut asiaan mutta annahan, kun vesi menee jään läpi niin eiköhän happipitoinen vesi herätä isotkin ahvenet ja siiat. Kun kunnon saalista ei yrityksistä huolimatta tule, joutuu tyytymään eräkirjojen lukemiseen. Niissähän kerrotaan usein kunnon isomusten saamisesta. Turkulaisen Markku Hirvosen viides eräkirja tarjoaa tavallisesta hieman poikkeavia erätarinoita. Kokoelma on nimeltään Korpimetso ja sen on kustantanut Karisto. Eräkirjojen lisäksi