Pikkaraisen kirjakammi

24.6.2019 Vaikka Suomessa ja Euroopassa on tänä vuonna pidetty Euroopan Parlamentin vaalit ja monia kansallisia vaaleja, on pakolaisista puhuttu mielestäni vähän, eikä pakolaisuuden syihin ole paneuduttu lainkaan. Kun edellinen iso pakolaisaalto ulottui meille Suomeenkin vuonna 2015, oli pakolaisasia enemmän esillä. Keskustelu sai eri maissa hyvinkin jyrkkiä sävyjä ja ahdas nationalismi nosti voimakkaasti päätään. Suhtautuminen pakolaisten vastaanottamiseen vaihtelee eri maissa. Osa itäisen Euroopan maista ei halua ottaa lainkaan pakolaisia mutta esimerkiksi Saksa on ottanut runsaasti pakolaisia maahan. Erityisesti Angela Merkel on voimakkaasti puolustanut pakolaisten tuloa Saksaan. Saksassakaan suhtautuminen pakolaisiin ei ole yksituumaista ja entisessä DDR:ssä pakolaisvastaisuus on voimakasta. Saksalainen, DDR:ssä vuonna 1967 syntynyt, Jenny Erpenbeck on uusimmassa romaanissaan käsitellyt afrikkalaisten pakolaisten tilannetta Berliinissä. Tammen Keltaisessa kirjastossa ...

17.6.2019 Kolmen tyttären isänä ja yhdeksän lapsenlapsen pappana olen vakuuttunut siitä, että ihmisen pitää tehdä lapset alle kolmikymppisenä. Silloin jaksaa keskittyä lastenhoitoon, koska ei ole vielä ehtinyt opetella yksineläjän itsekeskeisyyttä. Kun aikuistumisen alussa panostetaan vain opiskeluun, työuran aloittamiseen ja sinkkuelämään, on todennäköistä, että lasten kanssa törmää sellaisiin ongelmiin, joihin nuorempi äiti tai isä ei törmää. Pahimmassa tapauksessa yksinelämiseen ihastutaan ikihyviksi, eikä lapsia edes hankita. Kirjailija Helmi Kekkonen on uusimmassa kirjassaan tarttunut äitiyteen ja erilaisiin paineisiin, joihin yli kolmikymppinen taiteilija törmää tehdessään lapsia. Kirja on nimeltään Olipa kerran äiti ja sen on kustantanut Siltala. Vuonna 1982 syntynyt Kekkonen on aikaisemmin julkaissut neljä kirjaa, novelleja ja romaaneja. Romaani Vieraat nousi Runeberg-palkintoehdokkaaksi. Helmi Kekkonen on opiskellut kirjallisuustiedettä ja luovaa kirjoittamista Tu...

10.6.2019 Ennen koulujen historianopetus keskittyi suurmiehiin, naisia historiantekijöinä ei edes mainittu. Suurmiesten kautta kerrottiin historian tapahtumista ja korostettiin yksittäisen suurmiehen osuutta. Joskus tuntui siltä, että suurmiehet tekivät yksin koko historian. Vaikka sodissa mainittiin kuolleen paljon ihmisiä, ei suurmiehiä juurikaan syytetty julmuuksista. Ehkä ainoat suurmiehet joiden tekemiset avoimesti tuomittiin olivat Adolf Hitler ja Josif Stalin. Molempien suurmiesten tekemisissä korostettiin myös positiivisia puolia kuten Saksan autobaanoja ja Neuvostoliiton teollistamista. Tietokirjailija Ari Turunen on uusimmassa kirjassaan kaivellut suurmiesten nurjia puolia. Kirja on nimeltään Mulkerot, alaotsakkeena Patsaalle korotettujen suurmiesten elämäkertoja. Kirjan on kustantanut Into. Kirjansa johdannossa Turunen korostaa, että oman maan sankari on yleensä naapurimaiden asukkaille suuri rikollinen. Turunen on valinnut kirjaansa juuri sellaisia suurmiehiä,...