Pikkaraisen kirjakammi

 31.1.2021 Meillä suomalaisilla on omituinen viha-rakkaussuhde Ruotsiin ja ruotsalaisiin. Vaikka olimme satoja vuosia osa Ruotsia ja tuo yhteinen aika loppui jo reilut 200 vuotta sitten, vertaamme itseämme ruotsalaisiin lähes kaikessa. Pidämme Ruotsia onnekkaana ja olemme vahingoniloisia, kun Ruotsi epäonnistuu jossakin asiassa kuten koronaviruksen hoidossa juuri parhaillaan. Näin siitä huolimatta, että Ruotsiin muutti 1960 ja 70-luvuilla yli 300 000 suomalaista ja Ruotsi on auttanut Suomea lukuisia kertoja hädän hetkellä. Ruotsalaiselta vuonna 1965 syntyneelta Elisabeth Åsbrinkilta ilmestyi viime syksynä mainio kirja Ruotsin pitkästä historiasta. Kirja on nimeltään Made in Sweden, alaotsakkeena Mistä ruotsalaiset aatteet ja arvot tulevat. Kirjan on kustantanut Siltala ja suomentanut Ulla Lempinen. Kirjaa verrattomasti valottavan esipuheen on kirjoittanut Kjell Westö. Jotakin olennaista Ruotsista kertoo se, että Åsbrinkin isä pakeni poliittisena pakolaisena Unkarista Ruotsiin ja äit

24.1.2021 Kirjailija Tuomas Kyrö ei varmasti tiennyt kuinka iso asia oli, kun Ylen tuottaja tilasi vuonna 2009 häneltä lyhyitä tekstejä Radio Suomen keskipäivän Pätkä - kuunnelma- paikalle.Tekstejä piti olla 20 kukin kestoltaan 5 minuuttia. Palkkioksi tuottaja tarjosi 1500 euroa ja köyhä kirjailija tarttui syöttiin. Kyrö kirjoitti tekstit ja lähetti tiedoston Yleen. Hän esitti kainon toiveen, että näyttelijä Antti Litja lukisi tekstit. Yleensä tämmöisissä lyhyissä jutuissa käytetään Ylen omia näyttelijöitä. Onneksi tällä kertaa tehtiin poikkeus. Edellä kerrottu tarina löytyy Tuomas Kyrön viime syksynä ilmestyneestä omaelämäkerrallisesta kirjasta nimeltään Kirjoituskonevaras. Kirjan on kustantanut WSOY. Vuonna 1974 syntynyt Kyrö on yksi tämän hetken luetuimpia kirjailijoitamme, kiitos Mielensäpahoittajan. Hänen kirjojaan on painettu yli miljoona kappaletta. Hänet on palkittu kirjailijana mutta myös tv-esiintyjänä. Lisäksi Kyrön Mielensäpahoittajasta on tehty kaksi elokuvaa, jotka ov

17.1.2021 Ihmisten asioita hoitaessani olen usein törmännyt tilanteeseen, jossa potilaan mielestä lääkärin pitäisi olla taikuri, jotta hän pystyisi toteuttamaan potilaan häneen asettamat odotukset. Vähäisten tietojen varassa pitäisi pystyä auttamaan kaikissa potilaan vaivoissa. Ellei apua saa nopeasti, kyseessä on huono lääkäri. Ehkä tällainen asenne pohjautuu ihmisten lääkäreihin kohtuuttomiin odotuksiin ja liialliseen arvostukseen. Määrävälein tehtävissä eri ammattien arvostusmittauksissa kymmenen eniten arvostetun ammatin joukossa suurin osa on eri alojen lääkäreitä. Lääkäreiden ammattitaito ja arvostus tulivat mieleen, kun luin rovaniemeläisen Anneli Kurkelan tuoreen romaanin nimeltään Vahinko. Kirjan on kustantanut Warelia. Anneli Kurkela työskentelee luovan kirjoittamisen ohjaajana ja on aikaisemmin julkaissut yhden runokokoelman. 42-vuotian lastenhoitaja Silja haluaa vielä yhden lapsen, vaikka hänellä on niitä jo kolme. Mies on lapsentekoa vastaan ja perustelee sitä sillä,

 11.1.2021 Vaikka Suomen pitkäaikaisin presidentti Urho Kekkonen luopui tehtävästään melkein 40 vuotta sitten, ilmestyy meillä säännöllisesti tv-ohjelmia, artikkeleita ja kirjoja, joissa Kekkosen työhön ja varsinkin häneen henkilönä suhtaudutaan halveksien ja väheksyen. Tietenkään UKK ei haudan takaa nouse puolustamaan itseään, eikä muitakaan puolustajia ole tungokseen asti. Kun tähän UKK:n mollaajien kuoroon yhtyy minunkin arvostamia toimittajia, painuu mieli matalalle. Jo eläköityneet Ylen toimittajat Seppo Konttinen ja Kari Vitie julkaisivat viime syksynä toimittaja ja kirjailija Kauko Kareen elämäkerran nimeltään Eri mieltä, alaotsakkeena Todenpuhuja Kauko Kareen elämä. Kirjan on kustantanut Otava. Tekstin lisäksi kirjassa on kuvaliite. Jäin kaipaamaan Kauko Kareen teosluetteloa ja työhistoriaa kokonaisena. Kauko Kare eli vuosina 1914 – 1996. Kauko Kareen sukunimi oli alunperin Kare´n mutta nimi suomennettiin. Hänen isällään oli Vesunnan kartano Hattulassa. Siellä Kauko Kare e

3.1.2021 Kirjan saama merkittävä palkinto herättää lukijassa suuria odotuksia. Nämä odotukset saattavat vaikuttaa jopa vaikeuttaa lukemista. Lukija alkaa miettiä, mitä palkitsijat ovat kirjassa nähneet ja kokeneet, jos omat odotukset eivät täyty. Odotukset voivat estää nauttimasta kirjan kerronnasta tai kielestä, kun lukija etsii kirjasta palkitsemisen syitä. Pahimmillaan voi käydä niin, että lukija alkaa hakea kirjasta virheitä ja niitähän löytyy jokaisesta kirjasta. Koko lukukokemus saattaa tärveltyä liian suurten ja väärien odotusten takia. Kun luin Anni Kytömäen Finlandialla palkittua ja Gummeruksen kustantamaa romaania Margarita, odotukseni jäivät täyttymättä. Vuonna 1980 syntynyt Kytömäki on tähän mennessä kirjoittanut kolme tuhtia romaania, jotka on palkittu monilla palkinnoilla. Koulutukseltaan Kytömäki on luontokartoittaja ja hieroja, mikä näkyy Margaritan asiantuntevissa luontokuvauksissa ja ihmisen anatomian tuntemuksessa. Romaanissa eletään sodan loppuvaiheista 1950-l