Pikkaraisen kirjakammi

20.5.2019 Vanhassa kansakoulussa ja kansalaiskoulussa ei juurikaan opetettu koululaisille fysiikkaa ja kemiaa. Oppikouluissa sensijaan opetettiin ja nykyisessä peruskoulussa opetetaan kyseisiä aineita, tehdäänpä koulussa pieniä kokeitakin. Mielestäni on sääli, että monet fysiikan ja kemian perusasiat ovat vanhemmalle väelle outoja. Niitä ei ainakaan tiedosteta, vaikka kantapään kautta perusasioita on opittu sekä keittiössä että muualla arjessa. Hauskalla ja mieleenjäävällä tavalla vuonna 1978 syntynyt Helen Czerski kertoo lukijalle kaiken tarpeellisen ja vähän enemmänkin kirjassaan Myrsky vesilasissa, alaotsakkeena Arkipäivän fysiikkaa. Kirjan on suomentanut Mari Janatuinen ja kustantanut Atena. Helen Czerski on yliopistolehtori ja tiedetoimittaja. Paraikaa pyörii TV 1:n Prismassa Czerskin toimittama ja juontama kolmiosainen tv-sarja. Kirjansa esipuheessa Czerski kertoo hauskasti miten hän vahingossa teki pinkkiä mustikkahilloa. Väri oli hänelle itselleenkin yllätys.

13.5.2019 Etelän mies ja Lapin mies olivat hiihtämässä ja etelän miestä alkoi väsyttää. Hän sanoi Lapin miehelle, että huilataan eli levähdetään. Lapin mies ymmärsi huilaamisen toisin ja innostui entisestään hiihtämään ja laskemaan. Lapin miehelle huilaaminen tarkoitti laskemista tai hangella helposti liikkumista. Niin joutui etelän mies huilaamaan pitkin hankia, vaikka kuinka väsytti. Sanojen erilaisia merkityksiä pohtii Sallan Tuohikylästä maailmalle lähtenyt Vesa Heikkinen tuoreessa esseekokoelmassa nimeltään Täydellinen lause on mahdoton yhtälö, alaotsakkeena Merkitysesseitä. Kirjan on kustantanut Teos. Vuonna 1963 syntynyt Vesa Heikkinen on väitellyt tohtoriksi Suomen kielestä ja on Oulun yliopiston dosentti. Hän on tutkinut erityisesti politiikan ja ideologioiden kieltä sekä työskennellyt pitkään toimittajana. Hän juontaa Yle Puheessa Politiikkaradiota yhdessä Tapio Pajusen kanssa. Heikkinen toimii myös Kotuksen www - sivuston päätoimittajana ja on kirjoittanut se

6.5.2019 Maagisesta realismista puhuttiin 1920-luvulla kuvataiteessa mutta tänään maaginen realismi yhdistetään kirjallisuuteen. 1950-luvun lopulla alkoi latinalaisen Amerikan kirjallisuuteen ilmestyä kertomuksia, joissa alueen maiden yhteiskunnallisista ongelmista kerrottiin uudella tavalla. Tarinoihin liitettiin yliluonnollisia asioita, koska kirjailijat olivat varmoja siitä, ettei valtavia yhteiskunnallisia ongelmia voi ratkaista mikään muu kuin ihme. Koko maailman tietoisuuteen maaginen realismi nousi vuonna 1967, kun ilmestyi Gabriel Garcia Marquesin loistava Sadan vuoden yksinäisyys. Marques sai vuonna 1982 Nobelin kirjallisuuspalkinnon ja muutkin maagista realismia kirjoittaneet kirjailijat kuten Jorge Amado ja Jose Luis Borges tulivat koko maailman tietoon. Suomalaisessa kirjallisuudessa maaginen realismi on saanut vähän jalansijaa, vaikka kansalliseepoksemme Kalevala on melkoista maagista realismia. Muutamat fantasiakirjailijamme kuten Johanna Sinisalo ovat kirj