Pikkaraisen kirjakammi

 28.3.2021 Meillä Suomessa on useita kirjailijoita, joiden tuotannosta iso osa sijoittuu tiettyyn maantieteelliseen paikkaan tai alueeseen kuten Antti Tuuri, joka on kirjoittanut useita Pohjanmaalle sijoittuvia teoksia. Meillä on myös sellaisia kirjailijoita, joiden romaanit tai novellit liittyvät usein samaan aiheeseen vaikkapa musiikkiin kuten Maritta Lintusella. Maritta Lintusen tuore novellikokoelma on nimeltään Boriksen lapset. Kirjan on kustantanut WSOY. Moni vanhempi musiikinystävä osaa liittää etunimen Boris Viipurin Musiikkiopiston perustajaan Boris Sirpoon. Lintusen novellikokoelman aiheita ovat musiikki ja menetettyyn Karjalaan liittyvät asiat. Vuonna 1961 syntynyt Lintunen aloitti runoilijana vuonna 1999. Hän on tähän mennessä julkaissut kaksi runokokoelmaa, viisi novellikokoelmaa ja kuusi romaania. Kokoelman niminovellissa kerrotaan Viipurin Musiikkiopistoon pyrkivän Sulo Huttusen tarinaa. Lahden konservatorioon, joka on Viipurin Musiikkiopiston toiminnan jatkaja, on

21.3.2021 Aidolla murteella kirjoittaminen on taitolaji. Se poikkeaa olennaisesti murteiden käytöstä romaanin tai novellin repliikeissä, koska koko kirja pitää kirjoittaa murteella. Kenties tunnetuin murrekirjailija Suomessa on Hj Nortamo, joka kirjoitti muiden tekstien ohella puolenkymmentä murrekirjaa Rauman murteellä 1900-luvun alussa. Ihmisten suhde murteeseen on hyvin henkilökohtainen ja tarkka. Helposti aletaan kinastella julkisuudessa siitä, onko kirjassa käytetty murre varmasti oikeaa? Yksimielisyyteen murteesta on vaikea päästä. Meillä pohjoisessa kenties tunnetuin murteella kirjoittavista kirjailijoista on Pellon Matinlompolossa lapsuutensa ja nuoruutensa elänyt Unto Matinlompolo. Häneltä ilmestyi viime syksynä seitsemäs murrekirja nimeltään Mettän poika. Kirjan on kustantanut Väyläkirjat. Viime vuonna 70 vuotta täyttänyt Matinlompolo teki pitkän päivätyön sosiaalityöntekijänä. Tuossa työssä hän joutui kirjoittamaan paljon asiatekstiä ja hän myös avusti useita sosiaalialan

14.3.2021 Rikkoutuneita perheitä on monenlaisia, varsinkin tänään, jolloin iso osa avioliitoista hajoaa. Yleisimmin perheet hajoavat avioerojen seurauksena mutta perheitä särkee myös kuolema eli toinen puolisoista kuolee, eikä henkiin jäänyt solmi uutta parisuhdetta syystä tai toisesta. Yleisen käsityksen mukaan erityisesti lapset kärsivät perheiden hajoamisesta mutta onneksi on myös poikkeuksia. Mikäli parisuhteen jatkaminen tuntuu mahdottomalta, ei yhteiselämää pidä väkisin jatkaa. Se ei ole edes lasten etu, vaikka huonon parisuhteen jatkamista perustellaan monesti lasten edulla. Hajonneen perheen jäsenten ja jälkeläisten elämästä ja siitä selviämisestä kerrotaan kemijärveläisen vuonna 1966 syntyneen Sari Pöyliön uusimmassa romaanissa. Hänen toinen romaaninsa on nimeltään Rakkauden ja tulehduksen oireita. Kirjan on kustantanut Atena. Toimittajana itsensä elättävä Pöyliö aloitti kirjailijana novelleilla vuonna 2014. Matti Ijäs ohjasi kokoelman novelleista kuunnelmasarjan. Sari P

7.3.2021 Ylivoimaisesti suosituin kirjallisuuden laji on tällä hetkellä dekkari, joita ilmestyy vuosittain kymmeniä käännöksinä mutta myös runsaasti suomalaisten kirjailijoiden kirjoittamina. Yksi pitkäaikaisemmista yhä tiheään julkaisevista tekijöistä on jyväskyläläinen Markku Ropponen. Hän aloitti dekkarin kirjoittajana jo vuonna 1990. Hänen kirjojensa tunnetuin päähenkilö on entinen poliisi Otto Kuhala, josta kertovia kirjoja Ropponen on kirjoittanut vuodesta 2000 alkaen kohta kaksikymmentä. Tuorein näistä on nimeltään Kuhala ja kuuma kultahippu. Kirjan on kustantanut Tammi. Markku Ropponen on syntynyt vuonna 1955 ja koulutukseltaan hän on kirjastonhoitaja. Dekkareiden lisäksi Ropponen on kirjoittanut myös runoja, novelleja, romaaneja ja nuortenkirjoja. Vuonna 1991 hän sai Suomen Dekkariseuran Vuoden johtolanka -palkinnon. Otto Kuhala on jo pitkään yrittänyt jäädä eläkkeelle yksityisetsivän rankaasta ammatista mutta se ei ole onnistunut. Hänen viimeisin naisseuralaisensa, oikeamm