Pikkaraisen kirjakammi

30.11.2020 Romaani on ollut kirjallisuuden lajina tärkein viimeiset parisataa vuotta. Suuri lukeva yleisö lukee nimenomaan romaaneja, harvempi lukee novelleja tai runoja, näytelmistä puhumattakaan. Romaania kirjallisuuden lajina ei kahlitse oikeastaan mitkään säännöt. Joku kirjailija onkin sanonut, että romaani on kuin sika, se nielee kaiken ja on kaikkiruokainen. Romaaniin voi sisällyttää melkein mitä tahansa, eikä lukija edes hätkähdä. Tietenkin romaanin tarina ja sen juoni kiinnostaa lukijoita mutta ilman niitäkin voi romaanin kirjoittaa. Hyvä esimerkki romaanin kaikkiruokaisuudesta on Juha Seppälän uusin romaani nimeltään Syntymättömän testamentti. Kirjan on kustantanut Siltala. Vuonna 1956 syntynyt Seppälä asuu Porissa ja hän on kirjoittanut vuodesta 1986 alkaen hyvin laajan tuotannon; romaaneja, novelleja ja kuunnelmia. Hänen teoksiaan on ollut neljä kertaa ehdolla Finlandia-palkinnon saajaksi ja hän on saanut useita eri palkintoja. Syntymättömän testamentin kaikkiruokaisuud

23.11.2020 Varmasti jokaiselle koululaiselle Suomessa on opetettu tai ainakin yhdessä on laulettu laulua Arvon mekin ansaitsemme Suomen maassa suuressa . Opettamisen yhteydessä on saatettu mainita, että laulun sanat kirjoitti Jaakko Juteini. Siihen tiedot laulun tekijästä usein jäävätkin. Kuka oli ja mitä teki tämä tuntematon mies? Vuonna 1954 syntynyt Eero Ojanen on laajentanut kirjallista tuotantoaan tärkeällä elämäkerralla nimeltään Jaakko Juteini, alaotsakkeena Suomen ensimmäisen kirjailijan tarina. Kirjan on kustantanut Into ja sen erinomaisen kuvituksen on laatinut Elina Salonen. Eero Ojanen on Jaakko Juteini -seuran puheenjohtaja. Aikaisemmin Ojanen on kirjoittanut lukuisia teoksia filosofiasta. Ojanen on syntynyt Hattulassa kuten Jaakko Juteinikin. Kansojen historia tehdään kynällä mutta aivan tyhjästä se ei synny. Suomen ja suomalaisuuden perusta luotiin ns. romantiikan aikana 1820-luvulta alkaen. Tuolloin kansakunnan kaapin päälle nostetut Snellman, Lönnrot, Topelius

15.11.2020 Parisuhteen muodostaminen ja lasten hankkiminen jo vakiintuneessa parisuhteessa ovat tänään lähes jokapäiväisiä aiheita, kun kuusikymppiset vanhemmat ja heidän nelikymppiset lapsensa tapaavat. Kun minä olin lastentekoiässä selvästi nuorempana, ei lapsentekoa suunniteltu. Lapset vain tulivat, kun ehkäisyssä lipsuttiin. Nuoren parin taloudellinen tilanne oli kokonaan toissijainen asia tai sitä ei edes vaivauduttu miettimään. Ajateltiin, että lapset tuovat leivän tullessaan. Tänään kaikki on toisin. Kirjailija Miika Nousiainen on viidennessä romaanissaan nimeltään Pintaremontti tarttunut parinmuodostuksen ja lapsen saamisen vaikeuksiin. Kirjan on kustantanut Otava. Vuonna 1973 syntynyt Nousiainen on tuttu paitsi kirjallisuuden ystäville myös tv-katselijoille tänään niin suosituissa viihteellisissä keskusteluohjelmissa. Hänen romaanejaan on sovitettu teatteriin ja elokuviksi, joista parhaillaan pyörii Metsäjätti elokuvateattereissa. Vaikka Pintaremontin päähenkilönä voi pit

2.11.2020 Poliittisilla työväenlauluilla on ollut kaksi kulta-aikaa. Toisen maailmansodan jälkeen, kun äärivasemmiston toiminta Suomessa tuli lailliseksi, erilaiset kisällilauluryhmät olivat hyvin suosittuja. Monet ryhmät eivät tyytyneet perinteisiin työväen taistelulauluihin vaan tekivät itse musiikkinsa. Työväenrunoilijat kirjoittivat kisälliryhmille ajankohtaisia tekstejä. Toinen kulta-aika oli 1970-luvulla, jolloin uusia lauluryhmiä perustettiin. Heille kirjoittivat vasemmistolaiset runoilijat Aulikki Oksanen, Matti Rossi ja Marja-Leena Mikkola uudenlaisia tekstejä. Niitä sävelsivät Kaj Chydenius, Eero Ojanen ja Toni Edelmann. Kuuluisin uusista lauluryhmistä oli Agit-Prop ja varsinkin heidän laulunsa Kenen joukoissa seisot? Elokuvaohjaaja ja tuottaja Jouko Aaltonen kirjoitti lauluryhmästä kirjan nimeltään Agit-Prop, Lauluja utopiasta- Kirjan on kustantanut SKS. Vuonna 1956 syntynyt Aaltonen on tehnyt vuodesta 1990 alkaen yhteensä 25 dokumettielokuvaa. Näiden lisäksi hän on tuotta