Pikkaraisen kirjakammi

26.1.2020 Iltapäivälehtiä ei liitetä kulttuurista kirjoittamiseen vaan sensaatioihin ja erilaisiin juoruihin. Siksi iltapäivälehdistä on puhuttu keltaisena lehdistönä. Ennen nykymedian nopeutta iltapäivälehdillä oli yksi etu muihin lehtiin verrattuna, ne ilmestyivät myöhemmin aamupäivällä. Tämän takia niissä pystyi kirjoittamaan myös myöhään illalla olevista tapahtumista. Ne olivat uutisoinnissa yhden päivän edellä muita lehtiä. Osin tähän perustui iltapäivälehtien painosmäärien voimakas kasvu ennen internetin aikaa viime vuosisadan lopulla. Yhden päivän julkaisuedusta kirjoittaa myös Matti Rinne muistelmateoksessaan Kulttuuritoimittaja, alaotsakkeena Kurkistus elettyyn. Kirjan on kustantanut Into. Vuonna 1934 syntynyt Rinne valmistui vuonna 1958 maisteriksi.Hän työskenteli monenlaisissa töissä mm. toimitussihteerinä ja maanviljelijänä ennen kuin valittiin Iltasanomien vastaavaksi kulttuuritoimittajaksi loppuvuodesta 1967. Tuossa tehtävässä Rinne työskenteli yli 30 vuotta.

19.1.2020 Vanhustenhoidosta puhuttaessa meillä on ehkä liikaa kiinnitetty huomiota hoitajamitoitukseen. Mitenkään väheksymättä hoitotyötä ja sen tärkeyttä, hoitajien määrää korostettaessa moni muu vanhustyön ongelma on jäänyt unohduksiin. On tietenkin ensiarvoisen tärkeää, että ihmiset hoidetaan hyvin ja riittävällä henkilökunnalla mutta vanhusten mielen virkeys pakkaa unohtumaan. Jos vanhus on hyvällä mielellä ja voi tehdä edes jotakin mielenkiintoista, pienet vaivat ja ongelmat painuvat taka-alalle. Silloin vanhusten hoitaminenkin sujuu paremmin. Eivätkä nämä vanhusten mieltä virkistävät toimet aina edes maksa paljon. Usein pelkkä asennemuutos riittää. Kemijärveläislähtöinen runoilija Timo Harju on tehnyt paljon töitä vanhusten parissa ja kirjoittanut kokemuksistaan pari runokokoelmaa. Nyt on lukijoille tarjolla kolmas runokokoelma. Yhdessä Veera Vähäkankaan kanssa julkaisi Timo Harju viime syksynä kokoelman nimeltään Korvarunoja. Sen on kustantanut ntamo. Kirjassa on Jenny

13.1.2019 Kemijärvellä vuonna 1985 syntynyt ja Pelkosenniemen Kairalasta maailmalle lähtenyt Juhani Karila ei anna kovin kummoista arvoa Itä-Lapille uudessa romaanissaan Pienen hauen pyydystys. Kirjan on kustantanut Siltala. Romaanin alussa Lappia tarkastellaan lintuperspektiivistä. Länsi-Lappi turistikeskuksineen ja tunnettuine taiteilijoineen on jännittävä. Pohjois-Lappi saamelaisineen on eksoottinen mutta Itä-Lappi on tyhmä. Siellä on vain soita ja sääskiä, eikä se kiinnosta ketään. Ja juuri tätä Itä-Lappia, tarkemmin sanottuna Kitisen ja Kemijoen yhtymäseutua rantoineen Pelkosenniemellä Karila romaanissaan tarkastelee. Kyseessä on Karilan kolmas kaunokirjallinen teos, joka palkittiin arvostetulla Kalevi Jäntin -palkinnolla. Romaanissa eletään kesäkuun päiviä joskus lähitulevaisuudessa. Lapsuutensa ja nuoruutensa Pelkosenniemellä elänyt Elina Ylijaako palaa kotiinsa mutta ei yksin, sillä hänen perässä tulee poliisi, ylikonstaapeli Janatuinen. Poliisi epäilee Elinaa murh

7.1.2020 Kun äitini kuoli viime lokakuussa, tulin miettineeksi naisten ja äitien roolia suomalaisen yhteiskunnan rakentajina. Perinteinen historiankirjoitus rakentuu miesten varaan ja naiset ovat jääneet marginaaliin poikkeusyksilöitä lukuunottamatta. Ilman naisia ihmisten arjen pyörittäjinä ei isojakaan päätöksiä voi tehdä. Me miehet olemme sysänneet naiset sivuun tietoisesti tai asiaa ajattelematta. Vaikka itse olen yli 40-vuotisessa avioliitossa tehnyt koko ajan kotitöitä tasapuolisesti, kodin hengen luo kuitenkin vaimo, lasteni äiti. Tämän huomaa, kun kuuntelee lapsenlapsia. He puhuvat aina mummolasta kaikesta kodin tasapuolisuudesta huolimatta. Maatilan emännän elämää nuoresta morsiamesta vanhainkotiin ja kuolemaan saakka on kuvannut Janne Kaisanlahti ensimmäisessä kaunokirjallisessa teoksessaan Falkin emäntä. Kirjan on kustantanut Väyläkirjat. Vuonna 1984 syntynyt Kaisanlahti on kokenut kirjoittaja, joka on julkaissut useita Itä-Lappiin liittyviä tietokirjoja ja elämä