Satu Itkonen: Martti Huuhaa Innasen susia ja suonuijia Pohjoinen 1994

27.9.1994


Melkein jokainen keski-ikäinen ja sitä vanhempi suomalainen muistaa Martti Innasen kuolemattomat iskelmäparodiat Elsa, kohtalon lapsi ja Esteri, tyttö sadepisarain. Ainakin Elsa-tango voitti radion silloisen listan, niin muistan.

Martti Innanen syntyi Helsingissä vuonna 1931. Hänen muusikon uransa alkoi jo vuonna 1950 ja kesti 35 vuotta. Päätoimiseksi muusikoksi hän uskaltautui vasta vuonna 1968 iskelmäparodioitten menestyksen jälkeen. Musiikin tekemisen ja soittamisen lisäksi Martti Innanen on kirjoittanut lukuisia jatkokuunnelmia radioon ja monenlaisia tarinoita ja pakinoita eri lehtiin.

Martti Innasen viimeisin aluevaltaus on kuvataide. Vuodesta 1974 alkaen hän on ripustanut naivistisia taulujaan lukuisiin eri näyttelyihin. Taulujen tekeminen tuli Innaselle niin tärkeäksi, että hän lopetti musiikintekemisen ja ryhtyi päätoimiseksi kuvataiteilijaksi vuonna 1985. Tästä uusimmasta Innasesta, naivistisesta kuvataiteilijasta, on Pohjoinen kustantanut Satu Itkosen kirjoittaman ja kokoaman taidekirjan Martti Huuhaa Innasen susia ja suonuijia. Kirja ilmestyi aivan äskettäin.

Naivismia suomalaisessa kuvataiteessa luonnehditaan lapsenomaiseksi, värikkääksi ja hauskaksi taiteeksi. Se on yleensä helposti ymmärrettävää ja aiheeltaan arkista. Naivististen taulujen tunnelma on usein myönteinen. Meille lappilaisille tunnetuin naivisti on varmasti Andreas Alariesto. Martti Innanen myöntää, että Alarieston taidehallin näyttelyllä vuodelta 1975 oli voimakas merkitys hänelle kuvataiteilijana. Hän sanoo tutkineensa Alarieston kuvia hyvin tarkkaan.

Satu Itkosen kirja Martti Innasesta jakaantuu selvästi kahtia. Aluksi hän kertoo Innasesta stadilaisena ja monella tapaa oppineena muusikkona ja musiikintekijänä. Kirjan jälkimmäinen osa keskittyy Martti Innaseen naivistisena kuvataiteilijana. On sanottava, että kirja on valloittava tai Innasen naivistiset taulut ovat valloittavia. Jos taulut ovat valloittavia, ovat myös taulujen nimet ylivertaisia vai mitä sanotte seuraavista taulujen nimistä: ” Läyliäisen umpitollo ihmissusi” tai ” Petroskoin kaalikombinaatin kuoron harjoitukset” tai ” Borneon kuningas nauttii aamiaista Tyrnävän kantakrouvissa”.

Martti Innasen taulujen aiheet vaihtelevat suomalais-ugrilaisesta romantiikasta, venäläiskuviin ja ihmissusiin. Naivismin yksi tunnusmerkki on huumori mutta Martti Innasella tuo huumori muuttuu usein parodiaksi melkeinpä pilkaksi. Suomalaiskansallisilla junteilla on aina karvalakki päässä ja usein etusormi syvällä nokanreiässä. Mutta huumorin ja pilkan rajan tietysti määrittelee jokainen katsoja itse. Sitä ei voi taiteilija määrittää.

Monet Martti Innasen taulut juppiajasta ovat oivaa ja osuvaa pilkkaa tuota tyhjänpäiväistä ja tyhjää aikaa kohtaan, josta me jokainen vielä tänäänkin saamme kärsiä. Kaikkien entisten juppien ja kännykkäkeinottelijoiden olisi terveellistä hankkia vaikka kopio Martti Innasen loistavasta taulusta Helsingin Juppi-Jurvakaiset vuodelta 1987. Sen voisi ripustaa kunniapaikalle ja muistella sen ääressä sitä hurjaa aikaa, kun tätä rakasta maatamme tosissaan ajettiin konkurssiin.

Martti Innasen naivistiset taulut ovat sopivaa katseltavaa kaikenikäisille. Nauttikaa niistä koko perheen voimin, nauttikaa ja naurakaa.

Juha Pikkarainen

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jaakko Kolmonen Leivinuunit ja uuniherkut Patakolmonen ky 2008

Jorma Sutinen Yksinkertaisesti kaunis Myllylahti 2006