Helen Czerski Myrsky vesilasissa Atena 2019
20.5.2019
Vanhassa kansakoulussa ja
kansalaiskoulussa ei juurikaan opetettu koululaisille fysiikkaa ja
kemiaa. Oppikouluissa sensijaan opetettiin ja nykyisessä
peruskoulussa opetetaan kyseisiä aineita, tehdäänpä koulussa
pieniä kokeitakin. Mielestäni on sääli, että monet fysiikan ja
kemian perusasiat ovat vanhemmalle väelle outoja. Niitä ei ainakaan
tiedosteta, vaikka kantapään kautta perusasioita on opittu sekä
keittiössä että muualla arjessa.
Hauskalla ja
mieleenjäävällä tavalla vuonna 1978 syntynyt Helen Czerski kertoo
lukijalle kaiken tarpeellisen ja vähän enemmänkin kirjassaan
Myrsky vesilasissa, alaotsakkeena Arkipäivän fysiikkaa. Kirjan on
suomentanut Mari Janatuinen ja kustantanut Atena. Helen Czerski on
yliopistolehtori ja tiedetoimittaja. Paraikaa pyörii TV 1:n
Prismassa Czerskin toimittama ja juontama kolmiosainen tv-sarja.
Kirjansa esipuheessa
Czerski kertoo hauskasti miten hän vahingossa teki pinkkiä
mustikkahilloa. Väri oli hänelle itselleenkin yllätys. Oudon värin
syy piti tietenkin selvittää, koska aikaisemmin tehty hillo oli
ollut sinistä. Värin muutos johtui Czerskin hilloon laittamasta
suuremmasta määrästä sitruunamehua. Sitä piti laittaa, jotta
hillo hyytyisi. Hapan sitruunamehu toimi hillossa väriä muuttavana
aineena. Samanlaisia väritestejä voi tehdä omassa keittiössä
esimerkiksi punakaalin tai punajuuren violetilla keitinvedellä.
Etikka muuttaa sen punaiseksi ja pyykinpesuaine keltaiseksi tai
vihreäksi. Syynä värin muuttumiseen on jokakodin aineiden
erilainen pH.
Helen Czerski on jakanut
kirjansa yhdeksään lukuun. Niissä hän käsittelee fysiikan ja
kemian perusaioita kuten kaasulakeja, painovoimaa, pintajännitystä,
pyörimisliikettä ja sähkömagnetismia. Hyvin yksinkertaisin
arjesta löydetyin esimerkein hän kertoo lukijalle kaikkialla
maailmassa ja maailmankaikkeudessa pätevistä luonnonlaeista.
Kaasulait alkavat valjeta lukijalle popcornia tehtäessä. Moni on
tehnyt sitä lapsilleen synttäreitä valmisteltaessa. Mutta miksi
kuivatusta ja kovasta maissinjyvästä tulee öljyssä lämmitettäessä
paukkeella kooltaan moninkertaista kypsää höttöä, jota varsinkin
lapset tykkäävät syödä?
Taitoluistelu on suosittua
tv-urheilua. Moni lajin katselija on varmasti katsellut ja
ihmetellyt, miksi luistelija pyörii piruetissa niin hurjaa vauhtia?
Samoin olemme ihmetelleet sirkuksen nuorallatanssijaa ja hänen
pysymistään narulla. Molemmat edellä kerrotut asiat liittyvät
painovoimaan ja sen vaikutusta pyörimisliikkeeseen. Kun piruetissa
pyörivä luistelija levittää käsiään, pyörimisliike hidastuu
ja päinvastoin. Samaan asiaan liittyy nuorallatanssijan käyttämä
pitkä tanko, jonka avulla pidetään tasapainoa yllä.
Hyvin erikoisia
fysikaalisia ilmiöitä ovat pintajännitys ja viskositeetti, joista
Czerski kertoo kirjansa luvussa Pieni on kaunista. Jokainen
suomalainen tietää, että Suomi elää metsistä. Meidän metsissä
ei ole maailmanmitassa korkeita puita, sillä havumetsiemme puiden
keskimääräinen pituus on 20 – 30 metriä. Pisin puumme on 47
metriä korkea Euroopan lehtikuusi Savonlinnassa. Maailman korkeimmat
puut ovat yli satametrisiä monen metrin paksuisia jättejä.
Mutta miten korkeisiin
puihin nousee juurista saatava vesi, sillä ilman vettähän puu
kuivuu ja kuolee? Kapillaari-ilmiö nostaa vettä muutaman metrin ja
juurten imulla saatava paine nostaa vettä vähän lisää. Kymmenien
metrien korkeuteen vesi ei nouse työntämällä vaan vetämällä
pintajännityksen avulla. Auringon valo haihduttaa vesihöyryä puun
lehdistä ja pintajännitys vetää vettä tilalle. Koska puun
vesikanavat ovat hyvin ohuita, vain millimetrin miljoonasosia ja
niitä on tuhansia miljardeja, koko puussa oleva vesi nousee
pintajännityksen avulla ylös asti. Teoriassa puu voi kasvaa n. 130
metriä korkeaksi. Tuolloin vesikanavat pienenevät liian pieniksi,
eikä puu saa enää niiden kautta tarpeeksi hiilidioksidia
kasvaakseen lisää.
Helen Czerskin Myrsky
vesilasissa on todella mielenkiintoinen kirja arjen fysiikasta ja
kemiasta. Moni sellainen asia, jota jokainen meistä on joskus
ihmetellyt, selviää kirjan mainioista luvuista. Czerski osaa kertoa
vaikeistakin asioista yksinkertaisesti, niin että asian ymmärtää
myös tavallinen lukija. Myrsky vesilasissa on tieteen
popularisointia parhaimmillaan. Kirjaa täydentää hienosti
parhaillaan esitettävä tv – sarja. Suosittelen lämpimästi.
Juha Pikkarainen
.
Kommentit
Lähetä kommentti