Helen Czerski Myrsky vesilasissa Atena 2019

20.5.2019

Vanhassa kansakoulussa ja kansalaiskoulussa ei juurikaan opetettu koululaisille fysiikkaa ja kemiaa. Oppikouluissa sensijaan opetettiin ja nykyisessä peruskoulussa opetetaan kyseisiä aineita, tehdäänpä koulussa pieniä kokeitakin. Mielestäni on sääli, että monet fysiikan ja kemian perusasiat ovat vanhemmalle väelle outoja. Niitä ei ainakaan tiedosteta, vaikka kantapään kautta perusasioita on opittu sekä keittiössä että muualla arjessa.

Hauskalla ja mieleenjäävällä tavalla vuonna 1978 syntynyt Helen Czerski kertoo lukijalle kaiken tarpeellisen ja vähän enemmänkin kirjassaan Myrsky vesilasissa, alaotsakkeena Arkipäivän fysiikkaa. Kirjan on suomentanut Mari Janatuinen ja kustantanut Atena. Helen Czerski on yliopistolehtori ja tiedetoimittaja. Paraikaa pyörii TV 1:n Prismassa Czerskin toimittama ja juontama kolmiosainen tv-sarja.

Kirjansa esipuheessa Czerski kertoo hauskasti miten hän vahingossa teki pinkkiä mustikkahilloa. Väri oli hänelle itselleenkin yllätys. Oudon värin syy piti tietenkin selvittää, koska aikaisemmin tehty hillo oli ollut sinistä. Värin muutos johtui Czerskin hilloon laittamasta suuremmasta määrästä sitruunamehua. Sitä piti laittaa, jotta hillo hyytyisi. Hapan sitruunamehu toimi hillossa väriä muuttavana aineena. Samanlaisia väritestejä voi tehdä omassa keittiössä esimerkiksi punakaalin tai punajuuren violetilla keitinvedellä. Etikka muuttaa sen punaiseksi ja pyykinpesuaine keltaiseksi tai vihreäksi. Syynä värin muuttumiseen on jokakodin aineiden erilainen pH.

Helen Czerski on jakanut kirjansa yhdeksään lukuun. Niissä hän käsittelee fysiikan ja kemian perusaioita kuten kaasulakeja, painovoimaa, pintajännitystä, pyörimisliikettä ja sähkömagnetismia. Hyvin yksinkertaisin arjesta löydetyin esimerkein hän kertoo lukijalle kaikkialla maailmassa ja maailmankaikkeudessa pätevistä luonnonlaeista. Kaasulait alkavat valjeta lukijalle popcornia tehtäessä. Moni on tehnyt sitä lapsilleen synttäreitä valmisteltaessa. Mutta miksi kuivatusta ja kovasta maissinjyvästä tulee öljyssä lämmitettäessä paukkeella kooltaan moninkertaista kypsää höttöä, jota varsinkin lapset tykkäävät syödä?

Taitoluistelu on suosittua tv-urheilua. Moni lajin katselija on varmasti katsellut ja ihmetellyt, miksi luistelija pyörii piruetissa niin hurjaa vauhtia? Samoin olemme ihmetelleet sirkuksen nuorallatanssijaa ja hänen pysymistään narulla. Molemmat edellä kerrotut asiat liittyvät painovoimaan ja sen vaikutusta pyörimisliikkeeseen. Kun piruetissa pyörivä luistelija levittää käsiään, pyörimisliike hidastuu ja päinvastoin. Samaan asiaan liittyy nuorallatanssijan käyttämä pitkä tanko, jonka avulla pidetään tasapainoa yllä.

Hyvin erikoisia fysikaalisia ilmiöitä ovat pintajännitys ja viskositeetti, joista Czerski kertoo kirjansa luvussa Pieni on kaunista. Jokainen suomalainen tietää, että Suomi elää metsistä. Meidän metsissä ei ole maailmanmitassa korkeita puita, sillä havumetsiemme puiden keskimääräinen pituus on 20 – 30 metriä. Pisin puumme on 47 metriä korkea Euroopan lehtikuusi Savonlinnassa. Maailman korkeimmat puut ovat yli satametrisiä monen metrin paksuisia jättejä.

Mutta miten korkeisiin puihin nousee juurista saatava vesi, sillä ilman vettähän puu kuivuu ja kuolee? Kapillaari-ilmiö nostaa vettä muutaman metrin ja juurten imulla saatava paine nostaa vettä vähän lisää. Kymmenien metrien korkeuteen vesi ei nouse työntämällä vaan vetämällä pintajännityksen avulla. Auringon valo haihduttaa vesihöyryä puun lehdistä ja pintajännitys vetää vettä tilalle. Koska puun vesikanavat ovat hyvin ohuita, vain millimetrin miljoonasosia ja niitä on tuhansia miljardeja, koko puussa oleva vesi nousee pintajännityksen avulla ylös asti. Teoriassa puu voi kasvaa n. 130 metriä korkeaksi. Tuolloin vesikanavat pienenevät liian pieniksi, eikä puu saa enää niiden kautta tarpeeksi hiilidioksidia kasvaakseen lisää.

Helen Czerskin Myrsky vesilasissa on todella mielenkiintoinen kirja arjen fysiikasta ja kemiasta. Moni sellainen asia, jota jokainen meistä on joskus ihmetellyt, selviää kirjan mainioista luvuista. Czerski osaa kertoa vaikeistakin asioista yksinkertaisesti, niin että asian ymmärtää myös tavallinen lukija. Myrsky vesilasissa on tieteen popularisointia parhaimmillaan. Kirjaa täydentää hienosti parhaillaan esitettävä tv – sarja. Suosittelen lämpimästi.

Juha Pikkarainen

.