Jouko Aaltonen Agit-Prop Lauluja utopiasta SKS 2020
Poliittisilla työväenlauluilla on ollut kaksi kulta-aikaa. Toisen maailmansodan jälkeen, kun äärivasemmiston toiminta Suomessa tuli lailliseksi, erilaiset kisällilauluryhmät olivat hyvin suosittuja. Monet ryhmät eivät tyytyneet perinteisiin työväen taistelulauluihin vaan tekivät itse musiikkinsa. Työväenrunoilijat kirjoittivat kisälliryhmille ajankohtaisia tekstejä. Toinen kulta-aika oli 1970-luvulla, jolloin uusia lauluryhmiä perustettiin. Heille kirjoittivat vasemmistolaiset runoilijat Aulikki Oksanen, Matti Rossi ja Marja-Leena Mikkola uudenlaisia tekstejä. Niitä sävelsivät Kaj Chydenius, Eero Ojanen ja Toni Edelmann.
Kuuluisin uusista lauluryhmistä oli Agit-Prop ja varsinkin heidän laulunsa Kenen joukoissa seisot? Elokuvaohjaaja ja tuottaja Jouko Aaltonen kirjoitti lauluryhmästä kirjan nimeltään Agit-Prop, Lauluja utopiasta- Kirjan on kustantanut SKS. Vuonna 1956 syntynyt Aaltonen on tehnyt vuodesta 1990 alkaen yhteensä 25 dokumettielokuvaa. Näiden lisäksi hän on tuottanut lukuisia elokuvia ja kirjoittanut useita elokuva-alan tietokirjoja. Hänet on palkittu elokuvataiteen valtionpalkinnolla ja parhaan dokumenttielokuvan Jussi-palkinnolla.
Agit-Prop -kvartetin tunnetuin ja taiteellisesti korkeatasoisin oli Pekka Aarnion, Martti Launiksen, Sinikka Sokan ja Monna Kamun muodostama kokoonpano. Kvartetti perustettiin loppuvuodesta 1970, sillä Berliinin poliittisen laulun festivaaleille alkuvuodesta 1971 tarvittiin lauluryhmä. Aarnio, Launis ja Sokka olivat esiintyneet triona mutta haluttiin perustaa kvartetti. Apuun tuli Ylioppilasteatterissa näytellyt Kiti Neuvonen, joka oli Sokan tavoin sopraano. Toisilla poliittisen laulun festivaaleilla Berliinissä seuraavan vuonna Neuvosen korvasi Anu Saari, joka myös oli sopraano.
Vuonna 1973 Agit-Prop esiintyi Chilessä ja Berliinissä. Koska Anu Saari asui Berliinissä ja halusi keskittyä teatterityöhön, tarvittiin hänen tilalleen uusi laulaja. Pekka Aarnio pyysi Koiton laulussa laulavan Monna Kamun koelauluun, joka järjestettiin Launiksen perheen keittiössä. Heti kävi selväksi, että altto Monna Kamu oli paras mahdollinen vaihtoehto. Hän opiskeli Sibelius-Akatemiassa ja kotitaustakin oli hyvin musikaalinen. Monna Kamun myötä Pekka Aarnion haave neliäänisestä kvartetista toteutui. Uuden ja lopullisen kokoonpanon ensimmäinen esiintyminen oli 15.12.1972 Kulttuuritalolla Neuvostoliiton perustamisen 50-vuotisjuhlassa. Helsingin Sanomien arvostelussa kvartettia kehuttiin vuolaasti. Vuonna 1973 Agit-Prop vahvisti asemaansa taitavimpana lauluryhmänä Suomessa ja muuallakin maailmassa.
Läpensä poliittinen 1970-luku oli Agit-Propin suosion huippuaikaa. Kvartetti esiintyi eri puolilla maailmaa ja yleisesti puhuttiin kvartetista sosialistisena Abbana vuonna 1974 Euroviisut voittaneen ruotsalaisbändin mukaan. Kvartetti lauloi neliäänisesti ja Eero Ojanen sovitti ohjelmiston. Ojasesta puhuttiinkin joskus leikkimielisesti kvartetin viidentenä jäsenenä. Vasemmistolainen laululiike oli tuolloin hyvin voimakas mutta eräänlaisena kuriositeettina voi pitää sitä, että Agit-Prop osallistui vuonna 1974 Euroviisukarsintoihin mutta ei menestynyt.
Kun Sinikka Sokka valmistui Teatterikoulusta, hän halusi näytellä ammattimaisesti. Hänen tilalleen piti hankkia tuuraaja. Liisa Tavi korvasi Sokan jonkinaikaa mutta myöhemmin Sokka palasi takaisin kvartettiin. 70-luvun lopulla alkoi poliittinen laulukiike hiipua, kun punk tunki päälle. Vuodesta 1980 alkaen Agit-Prop lähes lopetti keikkailun mutta virallisesti sitä ei lopetettu koskaan.
1990-luvun lama nosti Agit-Propin uudestaan esille. Säännöllinen harjoittelu aloitettiin uudelleen vuonna 1994. Uutta tulemista vauhditti varmasti se, että nuori polvi alkoi kiinnostua heidän lauluistaan. Melkein suoraa mallia ottivat Kallion taidelukion oppilaat, jotka perustivat Ultra Bran. Heidän laulujensa esikuva oli esiintymistapaa myöten ilmeinen. Agit-Prop keikkaili pienimuotoisesti ystävien ja tuttujen syntymäpäivillä, kun pyöreitä vuosia tuli täyteen. Uudella vuosituhannella keikat lisääntyivät ja varsinkin vappukonsertit Kulttuuritalolla olivat poikkeuksetta loppuunmyytyjä. Vappukonsertit tulivat tutuiksi Peter von Baghin ja Pekka Aarnion loistavista juonnoista. Viimeinen vappukonsertti järjestettiin vuonna 2017. Tuolloin Pekka Aarnio oli jo vakavasti sairas. Martti Launis lähti kuitenkin ensin syksyllä 2018. Pekka Aarnio puolestaan kuoli talvella 2019.
Jouko Aaltonen kertoo kirjassaan perusteellisesti Agit-Propin tarinan. Kvartetti ei koskaan toiminut ammattimaisesti ja teki vain kaksi omaa LP-levyä. Erilaisia elokuvatallenteita on säilynyt yllättävän paljon. Kirjan kaksi kuvaliitettä tukee hyvin kirjan tarinaa. Vaikka Agit-Prop jo nimensäkin takia on suoraa poliittista agitaatiota ja propagandaa, oli kvartetin ohjelmistossa paljon myös rakkauslauluja. Näiden laulujen ansiosta myös poliittiset vastustajat voivat hyvästä syystä kuunnella Agi-Propin korkeatasoista musiikkia.
Juha Pikkarainen
Kommentit
Lähetä kommentti