Esko Ranta Selviytyjät Väyläkirjat 2020
Minusta tuntuu, että ihmisten muistelmien ja muistelusten määrä on kasvanut viime vuosina. Vaikuttaako asiaan se, että sotien jälkeen syntyneet suuret ikäluokat ovat jo eläkeiässä ja heillä on aikaa muistella elämäänsä? Myös kirjoittaminen ja tekstin korjaaminen nykyvehkeillä on helpottanut asioiden ylöskirjaamista ja tarjolla on monenlaisia julkaisumahdollisuuksia. Varmasti myös autofiktion eli omaelämäkerrallisen kerronnan suosio on rohkaissut muistojen julkaisemiseen.
Suuria ikäluokkia hieman vanhempi muistelija on rovaniemeläinen Esko Ranta. Hänen elämästä kertova kirja on nimeltään Selviytyjät, alaotsakkeena Kolmen sukupolven tarina. Kirjan on kustantanut Väyläkirjat. Vuonna 1940 syntynyt Ranta teki yli 30-vuotisen uran Yleisradiossa. Aluksi hän työskenteli radioteknikkona radio- ja tv-verkon sekä lähetysasemien parissa mutta ehti työskennellä myös äänitarkkailijana ja toimittajana. Eläköidyttyään vuonna 2003 hän teki vielä useita tv-elokuvia. Hänet on palkittu Lapin taidetoimikunnan Pro Arte Lapponiae -mitalilla.
Esko Ranta aloittaa kirjansa siitä, miten hänen isänsä tuli monen nuoren miehen mukana pohjoiseen metsä- ja uittotöihin vuonna 1920. Vaikka Hermanni-isä oli ollut sisällissodan jälkeen vankileirillä ja painoi vapauduttuaan vain 36 kiloa, nuori mies tokeni pian työkuntoon. Tyrvään Moitusmaalta lähtöisin oleva Hermanni Hyyti käytti elämänsä aikana useita sukunimiä, kunnes valitsi nimen Ranta. Nimen valinnan ratkaisi se, että perheen koti sijaitsi Suomen pisimmän joen rannalla. Monen eri sukunimen käyttö puolestaan johtui punavangin kohtalosta ja sen pitkästä varjosta 1920- ja 30-luvuilla Suomessa.
Esko Rannan äidinpuoleinen suku oli lähtöisin Javaruksen kylästä, mistä hänen isoäitinsä Riika oli monen mutkan kautta päätynyt Pelkosenniemelle pirttikahvilan pitoon. Vuonna 1927 avioituneet Eskon vanhemmat lunastivat Riikalta Takalan torpan. Riikka kuitenkin sai jatkaa asumistaan ja pirttikahvilan pitoa sekä mummona olemista, sillä lapsia sikisi iso joukko. Esko Rannan kirjassa on hänen itsensä lisäksi kolme päähenkiloä, joita muistelija kovin arvostaa. Nämä olivat isoäiti Riikka sekä vanhemmat Liisa ja Hermanni.
Esko Rannan lapsuudenperheeseen syntyi iso liuta lapsia kuten kirjan kuvituksesta ilmenee. Osa lapsista on yhä hyvässä kunnossa, vaikka ikää on kertynyt. Monia itälappilaisia ja varsinkin pelkosenniemeläisiä varmasti kiinnostaa Eskon muistelut lapsuudesta ja koulutieltä. Eskon koulunkäynti lapsuudessa jäi monen tavoin kansakouluun, sillä oppikouluun meno olisi edellyttänyt muuttoa kauas kotoa. Myöhemmin myös Kemijärven Seminaariin pääsy tökkäsi aivan loppumetreillä.
Hauskasti Esko Ranta kertoo miten pienet asiat vaikuttavat elämänuran valintaan kuten Pyhäjärven Oivan komeat kamppeet ja erikoisenväriset kauluslaatat. Vuonna 1959 tuli Esko Ranta kutsuntaikään ja Oivan komeat kamppeet tulivat mieleen. Ilta-ammattikoulussa Rovaniemellä radioasentajaksi opiskeleva Esko sanoi kutsunnoissa haluavansa Ilmavoimien Viestikouluun ja onnistui pääsemään sinne. Siitä aukeni ura ensin armeijassa ja teknillisen koulun jälkeen tv-asemilla ja Yleisradiossa.
Esko Ranta kertoo kirjassaan sanoin ja hienoin kuvin urastaan Yleisradiossa. Mukaan mahtuu monia tunnettuja radiopersoonia ja valtakunan päämiehiä. Äärevissä olosuhteissa tarvitaan nopeita hoksottimia kuten kerran Porojärvellä. UKK oli äreällä päällä eikä aikonut antaa haastattelua, vaikka tunturiin oli raahattu raskaat äänitysvehkeet. Ratkaisevalla hetkellä iso kelanauhuri kuitenkin alkoi tökkiä. Esko keksi ehdottaa presidentille, että tämä hakisi lakin päähänsä kylmän tuulen takia. Näin saatu lisäaika pelasti Ylen miehet ja haastattelu saatti tehtyä.
Harva nuorempi lukija tietää, että Esko Ranta oli innokas urheilumies kuten monet hänen ikäisensä. Aikuisena hän löysi pyäräilyn, joka Pelkosenniemen pojalle oli uusi aluevaltaus. Eihän Pelkosenniemellä 1950-luvulla ollut kunnon teitä pyörailemiseen. Ikämiessarjoissa Esko Ranta osallistui kilpailuihin ympäri maailman, vaikka mitallisijat olivat tiukassa. Pyöräilijä Esko Rannasta on kirjan monipuolisessa kuvituksessa vauhdikkaita kuvia. Vauhdin hurma välittyy katsojalle väkisin.
Esko Rannan muistelmateos Selviytyjät tarjoaa lukijalle sekä hyvät perustiedot elämästä Itä-Lapissa 1800-luvun lopulta 1970-luvulle että radion ja television tekemisen historiasta koko Lapissa. Kirjan ainutlaatuinen ja korkeatasoinen kuvitus tukee mainiosti kirjan kerrontaa. Kannattaa tutustua.
Juha Pikkarainen
Kommentit
Lähetä kommentti