Arja Tiainen: Onnen ylkämies, murheen morsian WSOY 1994

16.8.1994

Rakkaus on kummallinen ja monimutkainen asia. Kaikki sitä haluavat ja kaipaavat mutta moni ihminen jää silti sitä paitsi. Runoilijat ovat aina runoilleet rakkaudesta ja ylistäneet sen riemuja, vaikka maailma ympärillämme meinaisi romahtaa. Arja Tiainen on tunnettu ja tunnustettu runoilija, jota on aina pidetty hieman ronskina ja omapäisenä. Hänen uusin, yhdeksäs, runokokoelmansa on nimeltään Onnen ylkämies, murheen morsian. Tiainen kirjoittaa taas kerran tästä ajasta ja rakkaudesta. Voiko tänä karmeana aikana, jolloin sotia käydään pitkin Eurooppaa ja vanhat kulissit romahtavat, puhua rakkaudesta ja siihen uppoutumisesta niin että kaikki ympärillä oleva unohtuu?

Arja Tiainen on koko runoilijauransa ajan ollut äänekäs naisten oikeuksien puolustaja. Hänen mielestään naisella on oikeus menetellä myös rakkaudessa miesten tapaan eli poimia marjan sieltä ja toisen täältä. Mutta tekevätkö miehetkään todellisuudessa niin? Arja Tiainen ei varmasti ole koskaan pysähtynyt miettimään moista pikkuasiaa.

Uusimmassa kokoelmassaan Onnen ylkämies, murheen morsian Arja Tiainen syyttää meitä miehiä siitä, että oikean rakkauden esteenä on se, ettei nainen saa olla liian etevä ja näyttävä vaan me miehet haemme vain harmaita hiirulaisia salin perältä. Pitäneekö tuokaan paikkaansa? Ainakin minä olen tyytyväinen, kun vaimoni kohentaa ulkonäköään ja on näyttävän näköinen. Uskon monen muunkin miehet kokevan aivan samoin.

Tässä naisasiassa Arja Tiainen on uusimmassa kokoelmassaan ristiriitainen. Kokoelmansa alussa hän syyttää meitä miehiä alistamisesta mutta myöhemmin hän kehottaa rakkaintaan olemaan pomo, joka ei ikinä suostu edes keskustelemaan tasa-arvosta. Onko tämä sitten sitä sokeaa rakkautta, johon sairastuessa kaikki muu ympärillä unohtuu?

Rakkauden ohella kirjoitta Arja Tiainen ympäröivästä maailmasta. Hän kyselee, onko meidän otettava aina kaikkeen kantaa vai voimmeko elää vain omissa oloissamme? Tuo kysymys on vaikea monille 1960- ja 1970-luvun ihmisille, jotka tottuivat ottamaan kaikkeen kantaa ja pyrkivät muuttamaan maailmaa paremmaksi.

Nyt maailma on muuttunut mutta ei varmasti vain paremmaksi. Kaikista asioista päättäminen on vapaaehtoisesti luovutettu pahalle rahalle, jolla ei ole isänmaata. Se on kaiken kontrollin ulottumattomissa. Ehkä on niin, että silloin kun kaikki menee oikein huonosti, niin me vain haluamme tuijottaa omaan napaamme tai rakkainta silmiin ja unohtaa koko ympäröivän maailman. Mutta uskokaa minua, se on hyvin vaarallista. Aina on niitä, jotka vähät välittävät muista ja tavoittelevat vain omaa etua ja kunniaa. Heitä on jotenkin valvottava.
Joka tapauksessa Arja Tiaisen uusin runokokoelma Onnen ylkämies, murheen morsian on virkistävää luettavaa kaikille. Toisi se ärsyttää mutta toisille se saattaa antaa voimia.

Mutta siitä rakkaudesta vielä. Vaimolleni ja minulle tämä päivä on tärkeä. 20 vuotta sitten kävimme pormestari Suitialan toimistossa todistajien läsnäollessa ja avioiduimme. Yhteinen elämä on tarjonnut monenlaisia yllätyksiä ja varmasti se tarjoaa niitä jatkossakin. Rakkaudella ja keskinäisellä luottamuksella ongelmistakin on selvitty. Maailma muuttuu Eevaseni mutta olkoon jäljellä jotakin ikuista, vaikkapa se rakkaus.

Juha Pikkarainen

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jorma Sutinen Yksinkertaisesti kaunis Myllylahti 2006

22.9.2006 Monissa uskonnoissa ja kulttuureissa kehitysvammaista ihmistä pidetään todellisena Jumalan lahjana meille ns. normaaleille ihmisille. Hänessä asuu yksinkertainen rehellisyys ja luottamus maailman puhtauteen ja hyvyyteen. Näin siitä huolimatta, että kehitysvammaiset joutuvat kaikkialla maailmassa kokemaan häpeää, ylenkatsetta ja halveksuntaa. Jännitimme kovin porukalla sitä, miten kehitysvammainen veljemme Jari suhtautuisi asiaan, kun äitimme pääsi pitkän sairaalareissun jälkeen kotiin. Jaria piti vähän valmistaa asialle, kun äitiä ei voinutkaan vielä halata. Kaikki oli Jarin mielestä nyt hyvin, koska äiti oli taas kotona. Jari saattoi rauhassa ja hyvillä mielin palata kortteeriinsa Kotipolulle. Parasta Jarin mielestä oli se, että äiti oli oikeasti hengissä hänen silmiensä edessä. Kumpa me muutkin tyytyisimme yhtä vähään. Kajaanilainen pappi Jorma Sutinen on kirjoittanut erittäin tärkeän ja puhuttelevan kirjan meille kaikille, ei pelkästään niille, joiden perheess...
Lue lisää

Satu Itkonen: Martti Huuhaa Innasen susia ja suonuijia Pohjoinen 1994

27.9.1994 Melkein jokainen keski-ikäinen ja sitä vanhempi suomalainen muistaa Martti Innasen kuolemattomat iskelmäparodiat Elsa, kohtalon lapsi ja Esteri, tyttö sadepisarain. Ainakin Elsa-tango voitti radion silloisen listan, niin muistan. Martti Innanen syntyi Helsingissä vuonna 1931. Hänen muusikon uransa alkoi jo vuonna 1950 ja kesti 35 vuotta. Päätoimiseksi muusikoksi hän uskaltautui vasta vuonna 1968 iskelmäparodioitten menestyksen jälkeen. Musiikin tekemisen ja soittamisen lisäksi Martti Innanen on kirjoittanut lukuisia jatkokuunnelmia radioon ja monenlaisia tarinoita ja pakinoita eri lehtiin. Martti Innasen viimeisin aluevaltaus on kuvataide. Vuodesta 1974 alkaen hän on ripustanut naivistisia taulujaan lukuisiin eri näyttelyihin. Taulujen tekeminen tuli Innaselle niin tärkeäksi, että hän lopetti musiikintekemisen ja ryhtyi päätoimiseksi kuvataiteilijaksi vuonna 1985. Tästä uusimmasta Innasesta, naivistisesta kuvataiteilijasta, on Pohjoinen kustantanut Satu Itkosen...
Lue lisää

Marko Järvikallas: Sano jotakin kaunista Siltala 2021

Perinteisten kirjojen myynnin laskiessa ja sähköisten kirjojen määrän kasvaessa on alettu puhua novellin kriisistä. Julkaistujen novelleiden määrä vähenee ja harvaa kokoelmaa myydään edes yhden painoksen verran. Novelli on kuitenkin monelle kirjailijalle tärkeä varsinkin uran alussa. Finlandia-palkituista kirjailijoista moni on aloittanut novellikokoelmalla. On kirjallisuuden kannalta kohtalokasta, jos novellikokoelmien kustantamista vähennetään tai niistä luovuttaisiin kokonaan. Jo toisen novellikokoelmansa julkaisi loppukesästä Marko Järvikallas. Se on nimeltään Sano jotakin kaunista ja sen on kustantanut Siltala. Vuonna 1970 syntynyt Järvikallas on helsinkiläinen kirjailija ja dramaturgi. Hän on kirjoittanut ja ohjannut useita näytelmiä sekä näyttämölle että sähköisiin medioihin. Hänen näytelmiään on käännetty ja esitetty useissa eri maissa. Viime vuonna ilmestynyt ensimmäinen novellikokoelma sai innostuneen vastaanoton. Novellikokoelma Sano jotakin kaunista sisältää kymmene...
Lue lisää