Arto Paasilinna: Volomari Volotisen ensimmäinen vaimo ynnä muuta vanhaa tavaraa WSOY 1994
30.8.1994
Huumorilla on hyvin
merkittävä asema kaikenlaisissa yhteisöissä. Jokaisessa perheessä
kehittyy omanlaisensa huumori, josta naapurit ja tuttavat eivät aina
ole perillä. Perheen uudet jäsenet vähitellen oppivat ja omaksuvat
tuon huumorin. Toivottavasti tuo perheiden sisäinen huumori on
hyväntahtoista, ettei sen varjolla alisteta tai nolata perheen
jäseniä varsinkaan niitä pienimpiä.
Vastaavasti jokaisessa
työyhteisössä kehittyy omanlaisensa huumori. Kaikissa
työyhteisöissä on omat tosikkonsa, humoristinsa ja tietysti ne
hiljaiset kuuntelijat, jotka monesti ovatkin varsinaisia
huumorimiehiä. Heidän sanansa osuvat aina kohdalleen, silloin
harvoin kun he jotakin lohkaisevat. Työyhteisöjen huumoria
hallitsee usein seksuaalisuus, etenkin silloin kun porukan keski-ikä
on korkea. Ehkä se on niin, että siitä on puhuttava mistä on
puute tai kun ei muuhun kykene on siitä edes puhuttava.
Tämän hetken suomalaisen
kirjallisuuden luetuin humoristi on miljoonan kirjan mies Arto
Paasilinna. Jo parinkymmenen vuoden ajan joka syksy on ilmestynyt
uusi, enemmän tai vähemmän onnistunut humoristinen romaani.
Tämäkään alkava syksy ei tee poikkeusta, sillä aivan äsken
ilmestyi Arto Paasilinnan 21. kirja nimeltään Volomari Volotisen
ensimmäinen vaimo ynnä muuta vanhaa tavaraa. Tämä romaani on
tavanomainen, ei millään tavalla yllättävä Arto Paasilinnan
romaani. Kaikki tuntuu jo moneen kertaan luetulta ja nauretulta mutta
kyllä monet juonen käänteet silti naurattavat, vaikka kuinka
yrittäisi olla totinen.
Romaanin päähenkilö
Volomari Volotinen syntyi vuonna 1942 hämäläisen peltisepän
perheeseen. Onnellinen ja peltisiä esineitä täynnä oleva lapsuus
päättyy Helsingin olympialaisten jälkeen, kun alivakuutettu
peltisepänverstas palaa poroksi. Isä kuolee suruun ja perhe hajoaa.
Tarmokas täti kouluttaa Volomarin ja tämä muuttaa Helsinkiin lakia
lukemaan 1960-luvun alussa. Opiskelun ohella Volomari alkaa myydä
vakuutuksia niitä tarvitseville.
Kodinperintönä Volomari
Volotiselle on jäänyt palava himo kaikkeen vanhaan tavaraan.
Vaiherikkaan vakuutusmiehen työn ohella Volomari kerää mitä
eriskummallisempia esineitä ympäri maailmaa. Hänen kokoelmansa
ensimmäinen esine on verstaan tulipalossa säästynyt vanhan
esi-isänsä hakkapeliitta Stepan Volotisen suukapula. Sitä on
käytetty silloin, kun vanhalta hakkapeliitalta jouduttiin
amputoimaan oikea jalka elävältä Kroneburgin linna vallatessa.
Parhaimmillaan humoristina
Arto Paasilinna on aina ollut keksiessään erikoisia nimiä ja
esineitä sekä niiden käyttötarkoituksia. Volomari Volotisen
eriskummallinen historiallinen kokoelma karttuu vuosien saatossa
monenlaisilla esineillä kuten; marsalkka Mannerheimin vanhoilla
tekohampailla, Tarzanin elikkä Johnny Weissmyllerin uimahousuilla,
Ranskan vallankumouksen ajan giljotiinilla tai maailman vanhimmilla
vitunkarvoilla. Kunkin tavaran hankkiminen on oma erillinen
tarinansa, jotka kirjailija sitoo Volotisen avulla löysästi yhteen.
Kaikille Arto Paasilinnan
tarinoiden ystäville on taas tiedossa riemukas kolmituntinen
Volomari Volotisen ja tämän vanhojen tavaroiden kokoelman parissa.
Suosittelen tai en, luette te kumminkin.
Juha Pikkarainen
Kommentit
Lähetä kommentti