Heikki Koski: Hintansa väärti Otava 1994

25.10.1994

Kuluneen Veitsiluoto-viikon aikana on varmasti monelle lappilaiselle tullut mieleen, että herrat on herroja ja rupusakki on rupusakkia. Korkeat virkamiehet, teollisuusjohtajat ja poliittiset päättäjät saavat tehdä aivan mitä haluavat. Pohjoissuomalaisia päättäjiä saatikka tavallisia ihmisiä ei kuuntele kukaan, eikä heistä välitä yksikään isokenkäinen.

Olen usein perännyt noiden isojen päättäjien vastuuta. Kantavatko he lainkaan vastuuta päätöksistään ja jos kantavat niin kenelle? Eivät he ainakaan syrjäseutujen vähäväkisille ihmisille tunnu olevan vastuussa mistään. Tässä lappilaisille tärkeässä Veitsiluoto-asiassakin aiheutettiin ja aiheutetaan kärsimyksiä ja epätietoisuutta sadoille perheille mutta isot kihot eivät noista kärsimyksistä perusta. He vain raatailevat televisiossa satasista kun tarkoittavat satoja miljoonia. Semmoisia ne ovat isot pojat liituraitapuvuissaan.

Mutta vaikka kuinka harmittaa on luetteva jotakin, ilman hyvää ja tärkeää kirjallisuutta ei pärjää. Entinen Alkon pääjohtaja Heikki Koski on julkaissut kirjoituskokoelman nimeltään Hintansa väärti. Heikki Koskihan on ollut Alkossa töissä melkein 20 vuotta mutta päätti vähän yli viisikymppisenä irtisanoutua pääjohtajan ikuisesta virasta. Irtisanoutuminen omasta vapaasta tahdosta, kenenkään painostamatta tai tekemättä töppäyksiä, osoittaa jonkinlaista suoraselkäisyyttä, jota voi aina kunnioittaa.

Heikki Koski on kirjoittanut kolumneja sanomalehtiin ja artikkeleita aikakausilehtiin jo pitkään mikä näkyy Hintansa väärti -kirjan teksteissä. Koskesta on kouliintunut jouheva kynämies, joka osaa muotoilla tekstinsä hyvin. Monenlaiset luottamustehtävät täyttävät Kosken vapaa-ajan ja hän muistelee kirjoituksissaan hauskasti kommelluksia ja sattumuksia, joita vuosien kuluessa on tapahtunut. Hän kertoo myös matkoistaan moniin eri maihin mm. Unkariin, Espanjaan, Ranskaan ja Baltian maihin.

Keskeisen osan Alkon entisen pääjohtajan kirjoituksissa saa tietysti viina. Heikki Koski käsittelee muuttuvaa alkoholipolitiikkaa tässä muuttuvassa maailmassa. Hänen mielestään pohjoismainen tapa hoitaa alkoholiasiat valtion myyntimonopolin kautta ei ole lainkaan huono. Esimerkkejä huonommista tavoista löytyy useita. Vanhan Neuvostoliiton loppuaikoina yritettiin maan alkoholiasioita kiristää voimakkaasti mutta ongelmat vain kasvoivat ja kansa vain joi. Samansuuntaisia vaikutuksia oli myös monopolin purkamisella Yhdysvaltojen muutamissa osavaltioissa. Heikki Kosken mielestä pienten askelten politiikka meillä Pohjoismaissa on johtanut koko yhteiskunnan kannalta parempaan tulokseen.

Kaikenkaikkiaan Heikki Koski on kirjoittanut itsensä näköisen kirjan. Se henkii tietämystä monista asioista mutta on jotenkin väritön. Hintansa väärti on harmaan virkamiehen harmaa kirja vaikkakin hyvin kirjoitettu. Kaikille meille, joille viinan maku ei ole outo, se on kuitenkin lukemisen arvoinen.

Juha Pikkarainen