Paavo Haavikko: Tyrannin ylistys WSOY 1994

9.8.1994

Reissussa oleminen on mukavaa ja varsinkin semmoisessa reissussa, jossa ei kuuntele radiota tai lue lehtiä ollenkaan. Viisi päivää metsässä tietämättä mitään siitä mitä Suomessa ja maailmalla tapahtuu virkistää kummasti. Kaiken huomionsa voi kiinnittää huomionsa voi kiinnittää metsän ja veden eläjiin ja saattaa ihan rauhassa vain istuskella ja katsella joen juoksua ja miettiä ihan omiaan. Jossain kaukana oleva kova maailma ei häiritse mitenkään.

Kun reissusta palaa kotiin, peseytyy perusteellisesti ja käy saunassa sekä syö jotakin hyvää ja ravitsevaa, on aika tutustua saapuneeseen postiin. Ensin erittelen sanomalehdet erilleen nimikkeittäin ja panen ne ilmestymisjärjestykseen. Sitten erittelen muut lehdet ja tietysti laskut ja muun postin. Tämän jälkeen koittaa mukava hetki, jolloin alan lukea sanomalehtiä. Suomen ja maailman isot ja pienet uutiset soljuvat rauhallisesti silmieni editse. Erilaisten uutisten merkitys muuttuu, kun niistä saa tiedon vasta jälkikäteen. Tärkein aines seuloutuu erilleen ja tarpeeton kuona ja sensaatiot valuvat pois. Omasta poissaolostani huolimatta maailma on edelleen ennallaan. Intohimoiselle uutisten lukijalle ja kuuntelijalle viikon metsäreissu ilman lehtiä ja radiota tekee vain hyvää.

Vähän samanlainen kokemus kuin viikon metsäreissun jälkeen sanomalehtiä lukiessa, on hyvin tuntemansa kirjailijan koottujen teosten lukeminen. Kootut teokset painetaan teosten ilmestymisjärjestyksessä. Osa teoksista on tuttuja mutta osa jo unohtuneita kuten uutisetkin vanhetessaan.

Paavo Haavikko on yksi suomalaisista kirjailijoista, jonka koko tuotanto on julkaistu moneen kertaan erilaisina valikoituina ja koottuina teoksina. WSOY on aivan äsken julkaissut kolmannen osan Haavikon runoja nimeltään Tyrannin ylistys, Runot 1970 – 1981. Aikaisemmin ovat ilmestyneet Runot 1949 – 1966 ja Runot 1984 – 1992.

Tyrannin ylistys sisältää neljän 1970-luvulla ilmestyneen runokokoelman runot ja valikoiman runoja muutamista muista teoksista. 1970-luku oli UKK:n yksinvallan voimakkainta aikaa, eikä tarvitse paljoa miettiä kuka on tuo tyranni, jolle kirjassa jaetaan ylistystä. Siteerasihan UKK monessa puhessaankin Paavo Haavikon tekstejä. Varmasti hän tunnisti niistä itsensä. Paavo Haavikko kirjoitti myös haamukirjoittajana UKK:n muistelmia.

1970-luvun runoissaan Paavo Haavikko innostui myös Kalevalasta ja Bysantista. Hän kehitti jopa oman teoriansa Sammosta. Haavikon Sampo oli Bysantista varastettu rahanväärennyskone. Pisimmälle Sampo-ajatuksiaan Haavikko kehitteli vasta tv:ssa uusintana nähdyssä Rauta-ajassa. Kaikki nuo ajatukset olivat kuitenkin jo iduillaan runokokoelmassa nimeltään Kaksikymmentä ja yksi vuodelta 1974.

Minulle itselleni Paavo Haavikon tuotannossa on läheisintä juuri hänen 1970-luvun tuotantonsa erityisesti kokoelma Runoja matkalla salmen ylitse vuodelta 1973. Kun lukee Tyrannin ylistyksestä tuon kokoelman, sen merkitys vain korostuu.

Jos Paavo Haavikko on tänä päivänä jokapaikan asiantuntija ja oraakkeli, joka omalla suvereenisuudellaan tympäisee monia, niin 1970-luvulla hän oli vielä pelkkä runoilija, joka osasi kirjoittaa hyviä runoja. Sille, joka haluaa tutustua Paavo Haavikkoon pelkästään runoilijana, on Tyrannin ylistys, Runot 1970 – 1981 oikea namupala. Lukekaa ja nauttikaa.

Juha Pikkarainen

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jorma Sutinen Yksinkertaisesti kaunis Myllylahti 2006

22.9.2006 Monissa uskonnoissa ja kulttuureissa kehitysvammaista ihmistä pidetään todellisena Jumalan lahjana meille ns. normaaleille ihmisille. Hänessä asuu yksinkertainen rehellisyys ja luottamus maailman puhtauteen ja hyvyyteen. Näin siitä huolimatta, että kehitysvammaiset joutuvat kaikkialla maailmassa kokemaan häpeää, ylenkatsetta ja halveksuntaa. Jännitimme kovin porukalla sitä, miten kehitysvammainen veljemme Jari suhtautuisi asiaan, kun äitimme pääsi pitkän sairaalareissun jälkeen kotiin. Jaria piti vähän valmistaa asialle, kun äitiä ei voinutkaan vielä halata. Kaikki oli Jarin mielestä nyt hyvin, koska äiti oli taas kotona. Jari saattoi rauhassa ja hyvillä mielin palata kortteeriinsa Kotipolulle. Parasta Jarin mielestä oli se, että äiti oli oikeasti hengissä hänen silmiensä edessä. Kumpa me muutkin tyytyisimme yhtä vähään. Kajaanilainen pappi Jorma Sutinen on kirjoittanut erittäin tärkeän ja puhuttelevan kirjan meille kaikille, ei pelkästään niille, joiden perheess...
Lue lisää

Satu Itkonen: Martti Huuhaa Innasen susia ja suonuijia Pohjoinen 1994

27.9.1994 Melkein jokainen keski-ikäinen ja sitä vanhempi suomalainen muistaa Martti Innasen kuolemattomat iskelmäparodiat Elsa, kohtalon lapsi ja Esteri, tyttö sadepisarain. Ainakin Elsa-tango voitti radion silloisen listan, niin muistan. Martti Innanen syntyi Helsingissä vuonna 1931. Hänen muusikon uransa alkoi jo vuonna 1950 ja kesti 35 vuotta. Päätoimiseksi muusikoksi hän uskaltautui vasta vuonna 1968 iskelmäparodioitten menestyksen jälkeen. Musiikin tekemisen ja soittamisen lisäksi Martti Innanen on kirjoittanut lukuisia jatkokuunnelmia radioon ja monenlaisia tarinoita ja pakinoita eri lehtiin. Martti Innasen viimeisin aluevaltaus on kuvataide. Vuodesta 1974 alkaen hän on ripustanut naivistisia taulujaan lukuisiin eri näyttelyihin. Taulujen tekeminen tuli Innaselle niin tärkeäksi, että hän lopetti musiikintekemisen ja ryhtyi päätoimiseksi kuvataiteilijaksi vuonna 1985. Tästä uusimmasta Innasesta, naivistisesta kuvataiteilijasta, on Pohjoinen kustantanut Satu Itkosen...
Lue lisää

Marko Järvikallas: Sano jotakin kaunista Siltala 2021

Perinteisten kirjojen myynnin laskiessa ja sähköisten kirjojen määrän kasvaessa on alettu puhua novellin kriisistä. Julkaistujen novelleiden määrä vähenee ja harvaa kokoelmaa myydään edes yhden painoksen verran. Novelli on kuitenkin monelle kirjailijalle tärkeä varsinkin uran alussa. Finlandia-palkituista kirjailijoista moni on aloittanut novellikokoelmalla. On kirjallisuuden kannalta kohtalokasta, jos novellikokoelmien kustantamista vähennetään tai niistä luovuttaisiin kokonaan. Jo toisen novellikokoelmansa julkaisi loppukesästä Marko Järvikallas. Se on nimeltään Sano jotakin kaunista ja sen on kustantanut Siltala. Vuonna 1970 syntynyt Järvikallas on helsinkiläinen kirjailija ja dramaturgi. Hän on kirjoittanut ja ohjannut useita näytelmiä sekä näyttämölle että sähköisiin medioihin. Hänen näytelmiään on käännetty ja esitetty useissa eri maissa. Viime vuonna ilmestynyt ensimmäinen novellikokoelma sai innostuneen vastaanoton. Novellikokoelma Sano jotakin kaunista sisältää kymmene...
Lue lisää