Pentti Haanpää: Vanha voiman mies Otava 1995
18.4.1995
Pentti Haanpään, tuon
suomalaisen novellin kiistattoman mestarin syntymästä tulee tänä
vuonna kuluneeksi 90 vuotta, hänen ennen aikaisesta kuolemastaan 40
vuotta ja esikoisnovellikokoelman ilmestymisestä 70 vuotta. Siinä
on pyöreitä juhlavuosia kerrakseen yhden kirjailijan osalle.
Juhlavuosien kunniaksi on
Haanpään pitkäaikainen kustantaja Otava julkaissut aiemmin
julkaisemattomien novellien ja kirjoitusten kokoelman nimeltään
Vanha voiman mies. Kokoelman on toimittanut Haanpää-tutkijana ja
tuntijana kunnostautunut Vesa Karonen. Vanha voiman mies -kokoelma
täydentää Pentti Haanpään kirjailijakuvaa uusilla novelleilla ja
lukijalle tulee selvä käsitys siitä, miten Haanpää
ammattimiehenä kehitteli novelleitaan kirjoittaen niitä moneen
kertaan ja monenlaisina eri versioina.
Pentti Haanpäähän
joutui kirjallisuuspoliittiseen pannaan armeija-aiheisen
novellikokoelman Kenttä ja kasarmi takia vuonna 1928. Lehdistössä
hyökättiin voimakkaasti Haanpään armeijakuvauksia vastaan ja
loppuiäksi Haanpää leimautui muutamien auktoriteettien silmissä
vasemmistolaiseksi kirjailijaksi, joka häpäisi isänmaan kannalta
tärkeää instituutiota, armeijaa.
Pentti Haanpään oli
vaikea löytää teoksilleen kustantajaa ja novellikokoelman
Karavaani jälkeen vuonna 1930 hän joutui paitsioon useiksi
vuosiksi. Ammattikirjailijalle ilman kustantajaa jääminen oli
raskasta sekä taloudellisesti että henkisesti. Kirjoittamisesta ei
Haanpää kuitenkaan luopunut vaan kirjoitti koko ajan
pöytälaatikkoon. Suurin osa 1930-luvun alun teksteistä, joukossa
hänen paras romaaninsa Noitaympyrä, julkaistiin vasta kootuissa
teoksissa Haanpään kuoleman jälkeen. Vielä tähän asti
julkaisematttomat tekstit on nyt saatu julki Vesa Karosen
toimittamassa kokoelmassa Vanha voiman mies.
Pentti Haanpäästä
kirjailijana ja ihmisenä on kiistelty pitkään. Hän itse vaali
kuvaa rennosta tukkijätkästä pohjan periltä, joka 1920-luvulla
tuli Helsinkiin kulttuuriväkeä tapaamaan punainen kaulahuivi
kaulassa. Monet eri piirit ovat halunneet omia Haanpään mutta aina
hänen laaja tuotantonsa yllättää. Kommunistiksi hän oli liian
yksilöllinen ja yksinäinen. Romanttiseksi kiansankuvaajaksi hän
taas oli liian yhteiskunnallinen. Pentti Haanpää ei
yksinkertaisesti sopinut mihinkään laatikkoon tai lokeroon vaan hän
halusi aina jättää itselleen viimeisen sanan.
Kun tarkastelee
suomalaista kirjallisuutta 1930-luvulta nousee Pentti Haanpään
hahmo päätä korkeammalle muita. Hän ei mielistellyt ketään vaan
seurasi maailmanmenoa sivusta, Piippolasta. Hänen kynänsä oli
terävä kuin veitsi ja hän osasi katsoa ilmiöiden taakse.
Lahjomattomasti hän kuvasi ajan hurmoksellista isänmaallisuutta ja
pula-aikaa. Tuo pula-aika, jota on tänään verrattu meitä vasta
kiusanneeseen pulaan, ei Haanpään mielestä ollut Jumalan lähettämä
kirous vaan suuri omaisuuksien ja varallisuuden uusjako, jossa
rikkaat rikastuivat ja köyhät köyhtyivät.
Vanha voiman mies
-kokoelma täydentää Haanpään kirjailijakuvan lopulliseksi. Se on
varmasti miellyttävä lukukokemus myös vähemmän Haanpäätä
tuntevalle lukijalle. Kun nyt lukee 1930-luvulla ilman kustantajaa
jääneitä novelleja, huomaa kuinka arkaa tavaraa hyvin kirjoitettu
ja paljastava novelli voi olla. Kirjoitetulla sanalla on suunnaton
voima. Siksi on kirjailijoita kaikkialla maailmassa vainottu, heitä
on vaiennettu, tapettu tai palkittu kuoliaaksi. Pentti Haanpää
valitsi oman tien, jota kulki järkähtämättä. Tämä oman tien
kulkija jätti meille lukijoille sellaisen tuotannon, että se
vertaista saa hakea.
Juha Pikkarainen
Kommentit
Lähetä kommentti