Pentti Haanpää: Vanha voiman mies Otava 1995

18.4.1995


Pentti Haanpään, tuon suomalaisen novellin kiistattoman mestarin syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 90 vuotta, hänen ennen aikaisesta kuolemastaan 40 vuotta ja esikoisnovellikokoelman ilmestymisestä 70 vuotta. Siinä on pyöreitä juhlavuosia kerrakseen yhden kirjailijan osalle.

Juhlavuosien kunniaksi on Haanpään pitkäaikainen kustantaja Otava julkaissut aiemmin julkaisemattomien novellien ja kirjoitusten kokoelman nimeltään Vanha voiman mies. Kokoelman on toimittanut Haanpää-tutkijana ja tuntijana kunnostautunut Vesa Karonen. Vanha voiman mies -kokoelma täydentää Pentti Haanpään kirjailijakuvaa uusilla novelleilla ja lukijalle tulee selvä käsitys siitä, miten Haanpää ammattimiehenä kehitteli novelleitaan kirjoittaen niitä moneen kertaan ja monenlaisina eri versioina.

Pentti Haanpäähän joutui kirjallisuuspoliittiseen pannaan armeija-aiheisen novellikokoelman Kenttä ja kasarmi takia vuonna 1928. Lehdistössä hyökättiin voimakkaasti Haanpään armeijakuvauksia vastaan ja loppuiäksi Haanpää leimautui muutamien auktoriteettien silmissä vasemmistolaiseksi kirjailijaksi, joka häpäisi isänmaan kannalta tärkeää instituutiota, armeijaa.

Pentti Haanpään oli vaikea löytää teoksilleen kustantajaa ja novellikokoelman Karavaani jälkeen vuonna 1930 hän joutui paitsioon useiksi vuosiksi. Ammattikirjailijalle ilman kustantajaa jääminen oli raskasta sekä taloudellisesti että henkisesti. Kirjoittamisesta ei Haanpää kuitenkaan luopunut vaan kirjoitti koko ajan pöytälaatikkoon. Suurin osa 1930-luvun alun teksteistä, joukossa hänen paras romaaninsa Noitaympyrä, julkaistiin vasta kootuissa teoksissa Haanpään kuoleman jälkeen. Vielä tähän asti julkaisematttomat tekstit on nyt saatu julki Vesa Karosen toimittamassa kokoelmassa Vanha voiman mies.

Pentti Haanpäästä kirjailijana ja ihmisenä on kiistelty pitkään. Hän itse vaali kuvaa rennosta tukkijätkästä pohjan periltä, joka 1920-luvulla tuli Helsinkiin kulttuuriväkeä tapaamaan punainen kaulahuivi kaulassa. Monet eri piirit ovat halunneet omia Haanpään mutta aina hänen laaja tuotantonsa yllättää. Kommunistiksi hän oli liian yksilöllinen ja yksinäinen. Romanttiseksi kiansankuvaajaksi hän taas oli liian yhteiskunnallinen. Pentti Haanpää ei yksinkertaisesti sopinut mihinkään laatikkoon tai lokeroon vaan hän halusi aina jättää itselleen viimeisen sanan.

Kun tarkastelee suomalaista kirjallisuutta 1930-luvulta nousee Pentti Haanpään hahmo päätä korkeammalle muita. Hän ei mielistellyt ketään vaan seurasi maailmanmenoa sivusta, Piippolasta. Hänen kynänsä oli terävä kuin veitsi ja hän osasi katsoa ilmiöiden taakse. Lahjomattomasti hän kuvasi ajan hurmoksellista isänmaallisuutta ja pula-aikaa. Tuo pula-aika, jota on tänään verrattu meitä vasta kiusanneeseen pulaan, ei Haanpään mielestä ollut Jumalan lähettämä kirous vaan suuri omaisuuksien ja varallisuuden uusjako, jossa rikkaat rikastuivat ja köyhät köyhtyivät.

Vanha voiman mies -kokoelma täydentää Haanpään kirjailijakuvan lopulliseksi. Se on varmasti miellyttävä lukukokemus myös vähemmän Haanpäätä tuntevalle lukijalle. Kun nyt lukee 1930-luvulla ilman kustantajaa jääneitä novelleja, huomaa kuinka arkaa tavaraa hyvin kirjoitettu ja paljastava novelli voi olla. Kirjoitetulla sanalla on suunnaton voima. Siksi on kirjailijoita kaikkialla maailmassa vainottu, heitä on vaiennettu, tapettu tai palkittu kuoliaaksi. Pentti Haanpää valitsi oman tien, jota kulki järkähtämättä. Tämä oman tien kulkija jätti meille lukijoille sellaisen tuotannon, että se vertaista saa hakea.

Juha Pikkarainen




Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jorma Sutinen Yksinkertaisesti kaunis Myllylahti 2006

22.9.2006 Monissa uskonnoissa ja kulttuureissa kehitysvammaista ihmistä pidetään todellisena Jumalan lahjana meille ns. normaaleille ihmisille. Hänessä asuu yksinkertainen rehellisyys ja luottamus maailman puhtauteen ja hyvyyteen. Näin siitä huolimatta, että kehitysvammaiset joutuvat kaikkialla maailmassa kokemaan häpeää, ylenkatsetta ja halveksuntaa. Jännitimme kovin porukalla sitä, miten kehitysvammainen veljemme Jari suhtautuisi asiaan, kun äitimme pääsi pitkän sairaalareissun jälkeen kotiin. Jaria piti vähän valmistaa asialle, kun äitiä ei voinutkaan vielä halata. Kaikki oli Jarin mielestä nyt hyvin, koska äiti oli taas kotona. Jari saattoi rauhassa ja hyvillä mielin palata kortteeriinsa Kotipolulle. Parasta Jarin mielestä oli se, että äiti oli oikeasti hengissä hänen silmiensä edessä. Kumpa me muutkin tyytyisimme yhtä vähään. Kajaanilainen pappi Jorma Sutinen on kirjoittanut erittäin tärkeän ja puhuttelevan kirjan meille kaikille, ei pelkästään niille, joiden perheess...
Lue lisää

Satu Itkonen: Martti Huuhaa Innasen susia ja suonuijia Pohjoinen 1994

27.9.1994 Melkein jokainen keski-ikäinen ja sitä vanhempi suomalainen muistaa Martti Innasen kuolemattomat iskelmäparodiat Elsa, kohtalon lapsi ja Esteri, tyttö sadepisarain. Ainakin Elsa-tango voitti radion silloisen listan, niin muistan. Martti Innanen syntyi Helsingissä vuonna 1931. Hänen muusikon uransa alkoi jo vuonna 1950 ja kesti 35 vuotta. Päätoimiseksi muusikoksi hän uskaltautui vasta vuonna 1968 iskelmäparodioitten menestyksen jälkeen. Musiikin tekemisen ja soittamisen lisäksi Martti Innanen on kirjoittanut lukuisia jatkokuunnelmia radioon ja monenlaisia tarinoita ja pakinoita eri lehtiin. Martti Innasen viimeisin aluevaltaus on kuvataide. Vuodesta 1974 alkaen hän on ripustanut naivistisia taulujaan lukuisiin eri näyttelyihin. Taulujen tekeminen tuli Innaselle niin tärkeäksi, että hän lopetti musiikintekemisen ja ryhtyi päätoimiseksi kuvataiteilijaksi vuonna 1985. Tästä uusimmasta Innasesta, naivistisesta kuvataiteilijasta, on Pohjoinen kustantanut Satu Itkosen...
Lue lisää

Marko Järvikallas: Sano jotakin kaunista Siltala 2021

Perinteisten kirjojen myynnin laskiessa ja sähköisten kirjojen määrän kasvaessa on alettu puhua novellin kriisistä. Julkaistujen novelleiden määrä vähenee ja harvaa kokoelmaa myydään edes yhden painoksen verran. Novelli on kuitenkin monelle kirjailijalle tärkeä varsinkin uran alussa. Finlandia-palkituista kirjailijoista moni on aloittanut novellikokoelmalla. On kirjallisuuden kannalta kohtalokasta, jos novellikokoelmien kustantamista vähennetään tai niistä luovuttaisiin kokonaan. Jo toisen novellikokoelmansa julkaisi loppukesästä Marko Järvikallas. Se on nimeltään Sano jotakin kaunista ja sen on kustantanut Siltala. Vuonna 1970 syntynyt Järvikallas on helsinkiläinen kirjailija ja dramaturgi. Hän on kirjoittanut ja ohjannut useita näytelmiä sekä näyttämölle että sähköisiin medioihin. Hänen näytelmiään on käännetty ja esitetty useissa eri maissa. Viime vuonna ilmestynyt ensimmäinen novellikokoelma sai innostuneen vastaanoton. Novellikokoelma Sano jotakin kaunista sisältää kymmene...
Lue lisää