Riitta Prusti: Kiirastuli Gummerus 1994

4.10.1994


Kun maassa om puoli miljoonaa työtöntä, on olemassa varmasti yhtä monta tarinaa tuosta henkilökohtaisesta katasrofista, jota työttömyys on jokaisen kohdalla. Vaikka jokainen noista tarinoista on omalla tavallaan traaginen, vain pieni osa niistä ylittää julkisuuskynnyksen ja tulee siten kaikkien yhteiseksi omaisuudeksi.

Työttömyyden kokeminen ja sen jatkuminen määräämättömän ajan, rassaa ja lamauttaa itse työtöntä mutta myös tämän läheisiä ja tuttavia. Työttömät syyttävät itseään ja niitä, joilla vielä on töitä vaivaa huono omatunto. Meidät suomalaiset on varustettu sellaisella ajatteluapparaatilla, että ilman työtä minä en ole mitään. Ilman työtä meiltä menee itsekunnioitus ja itsetunto. Työttömän valtaa helposti apatia ja itsesyytökset, vaikka kuinka tietäisi, ettei minulla itsellä ole osaa eikä arpaa työttömyyteni kanssa. Jokainen meistä tuntee hyvin sanonnat: ” Kyllä tekevälle töitä löytyy” tai ” Työttömyys on ennen kaikkea oma vika”. Kuinka kaukana nuo sanonnat ovatkaan todellisuudesta.

Yksi niistä työttömista, joiden työn puute on valtakunnallinen asia, on Riitta Prusti. Hän oli konkurssiin ajetun toimihenkolöiden keskusjärjestön, TVK:n viimeinen puheenjohtaja. Hän oli myös ensimmäinen nainen, joka valittiin tiukan äänestyksen jälkeen valtakunnallisen keskusjärjestön puheenjohtajaksi. Valitettavasti vain häntä edeltäneet miesjohtajat vasalleineen olivat pelannet porukan rahalla raakaa ja liian isoa peliä ja rahat menivät. Riitta Prusti ei ehtinyt näyttää mihin hän valtakunnallisena ay-johtajana olisi pystynyt. Ainakin minä koen sääliä hänen ja kaikkien tvk-laisten naisten puolesta.

Aivan äskettäin ilmestyi Gummeruksen kustantamana Riittä Prustin päiväkirja nimeltään Kiirastuli. Kirjan on toimittanut Ritva Reinboth. Kirjansa esipuheessa Riitta Prusti, entinen ay-johtaja, sanoo julkaiseensa omat henkilökohtaiset tuntemuksensa työttömyydestä, jotta edes joku pysähtyisi miettimään minkälaiseen kriisiin ihminen joutuu menetettyään työnsä. Riitta Prusti sanoo kirjanneensa ylös tunteensa ja ajatuksensa, jotta ihmiset saisivat kokea vastoinkäymisensä omalla tavallaan ja silti tuntisivat olevansa yhteiskunnan täysivaltaisia jäseniä.

Riitta Prusti kertoo katsoneensa suomalaista yhteiskuntaa aivan toisenlaisesta näkökulmasta ay-johtajana kuin nyt työttömänä. Pelkkien numeroiden takaa löytyikin kokeva ja kärsivä ihminen. Ero näkökulmien välillä on valtava. Itse mietin kirjaa lukiessani, miksi ihminen joka omaa vahvan kokemuksen yhteisten asioiden hoitamisessa, nakataan ja unohdetaan kuin käytetty ja paskainen rukkanen tien sivuun. Vain siksikö, koska hän on nainen? Jokainen ay-liikkeessä pitkään toiminut toveri voisi miettiä asiaa.

Mutta minkälainen olisi nainen ykkösketjun ay-johtajana? Olisiko meidän ay-liike samanlainen, jos Riitta Prustin kaltainen nainen olisi saanut jatkaa tehtävässään? Kysymykset jäävät vaille vastausta mutta toivottavasti ne elävät. Jokaisen ay-miehen toive isänpäivälahjaksi on Riitta Prustin kirja Kiirastuli ja jos ei ole niin äidit ja vaimot ostakaa kirja silti. Ja kaikille naisille, jotka kokivat jotakin menettäneensä, kun TVK meni konkurssiin, Riitta Prusti on kirjoittanut teille tärkeän kirja.

Juha Pikkarainen


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jorma Sutinen Yksinkertaisesti kaunis Myllylahti 2006

22.9.2006 Monissa uskonnoissa ja kulttuureissa kehitysvammaista ihmistä pidetään todellisena Jumalan lahjana meille ns. normaaleille ihmisille. Hänessä asuu yksinkertainen rehellisyys ja luottamus maailman puhtauteen ja hyvyyteen. Näin siitä huolimatta, että kehitysvammaiset joutuvat kaikkialla maailmassa kokemaan häpeää, ylenkatsetta ja halveksuntaa. Jännitimme kovin porukalla sitä, miten kehitysvammainen veljemme Jari suhtautuisi asiaan, kun äitimme pääsi pitkän sairaalareissun jälkeen kotiin. Jaria piti vähän valmistaa asialle, kun äitiä ei voinutkaan vielä halata. Kaikki oli Jarin mielestä nyt hyvin, koska äiti oli taas kotona. Jari saattoi rauhassa ja hyvillä mielin palata kortteeriinsa Kotipolulle. Parasta Jarin mielestä oli se, että äiti oli oikeasti hengissä hänen silmiensä edessä. Kumpa me muutkin tyytyisimme yhtä vähään. Kajaanilainen pappi Jorma Sutinen on kirjoittanut erittäin tärkeän ja puhuttelevan kirjan meille kaikille, ei pelkästään niille, joiden perheess...
Lue lisää

Satu Itkonen: Martti Huuhaa Innasen susia ja suonuijia Pohjoinen 1994

27.9.1994 Melkein jokainen keski-ikäinen ja sitä vanhempi suomalainen muistaa Martti Innasen kuolemattomat iskelmäparodiat Elsa, kohtalon lapsi ja Esteri, tyttö sadepisarain. Ainakin Elsa-tango voitti radion silloisen listan, niin muistan. Martti Innanen syntyi Helsingissä vuonna 1931. Hänen muusikon uransa alkoi jo vuonna 1950 ja kesti 35 vuotta. Päätoimiseksi muusikoksi hän uskaltautui vasta vuonna 1968 iskelmäparodioitten menestyksen jälkeen. Musiikin tekemisen ja soittamisen lisäksi Martti Innanen on kirjoittanut lukuisia jatkokuunnelmia radioon ja monenlaisia tarinoita ja pakinoita eri lehtiin. Martti Innasen viimeisin aluevaltaus on kuvataide. Vuodesta 1974 alkaen hän on ripustanut naivistisia taulujaan lukuisiin eri näyttelyihin. Taulujen tekeminen tuli Innaselle niin tärkeäksi, että hän lopetti musiikintekemisen ja ryhtyi päätoimiseksi kuvataiteilijaksi vuonna 1985. Tästä uusimmasta Innasesta, naivistisesta kuvataiteilijasta, on Pohjoinen kustantanut Satu Itkosen...
Lue lisää

Marko Järvikallas: Sano jotakin kaunista Siltala 2021

Perinteisten kirjojen myynnin laskiessa ja sähköisten kirjojen määrän kasvaessa on alettu puhua novellin kriisistä. Julkaistujen novelleiden määrä vähenee ja harvaa kokoelmaa myydään edes yhden painoksen verran. Novelli on kuitenkin monelle kirjailijalle tärkeä varsinkin uran alussa. Finlandia-palkituista kirjailijoista moni on aloittanut novellikokoelmalla. On kirjallisuuden kannalta kohtalokasta, jos novellikokoelmien kustantamista vähennetään tai niistä luovuttaisiin kokonaan. Jo toisen novellikokoelmansa julkaisi loppukesästä Marko Järvikallas. Se on nimeltään Sano jotakin kaunista ja sen on kustantanut Siltala. Vuonna 1970 syntynyt Järvikallas on helsinkiläinen kirjailija ja dramaturgi. Hän on kirjoittanut ja ohjannut useita näytelmiä sekä näyttämölle että sähköisiin medioihin. Hänen näytelmiään on käännetty ja esitetty useissa eri maissa. Viime vuonna ilmestynyt ensimmäinen novellikokoelma sai innostuneen vastaanoton. Novellikokoelma Sano jotakin kaunista sisältää kymmene...
Lue lisää