Jukka Rislakki Mullistusten mies Otava 2018

20.9.2018

Nykypäivään eivät kuulu vanhat ammattinimet kuten lämmittäjä, sanomalehtimies tai teurastaja. Puhutaan mieluummin valvomonhoitajasta, sisällöntuottajasta tai lihanleikkaajasta. Työtä ei saa tehdä rauhassa vaan kaikki pitää tapahtua julkisuuden valossa, mieluimmin kuvallisissa viestimissä. Työn tulokset ovat toisarvoisia, tärkeintä on se, miltä kaikki näyttää ulospäin. Onneksi olen itse päässyt palkkatyöstä eläkkeelle, enkä kerennyt isommin kärsiä tavallisen työn halveksimisesta.

Vanhan ajan sanomalehtimies Jukka Rislakki julkaisi keväällä muistelmansa nimeltään Mullistusten mies, alaotsakkeena Elämää ja kohtaloita historian aallokossa. Kirjan on kustantanut Otava. Vuonna 1945 syntynyt Rislakki on koulutukseltaan valtiotieteen maisteri. Hän työskenteli Helsingin Sanomien ulkomaantoimittajana ja kirjeenvaihtajana yli 33 vuotta. Jukka Rislakki on asunut Latviassa vuodesta 2002 alkaen. Hänet on palkittu työstään sarjakuvaneuvoksen arvonimellä ja valtion tiedonjulkistamispalkinnolla.

Jukka Rislakin sukutaustalta löytyy arvostettuja suomalaisia. Hänen isoisän isä oli merkittävä purjelaiva-ajan laivanvarustaja Svanberg, jonka pappispoika oli Jukka Rislakin isoisä. Hän toimi Suomen vapautusarmeijan sotarovastina Mannerheimin määräyksestä. Tämän pojista Ensio oli kirjailija ja lehtimies, Veikko eläinlääketieteen professori ja Einar, Jukan isä, oli diplomi-insinööri ja tehtaanjohtaja. Äidinpuoleinen suku on Rydman. Sieltä löytyy Helsingin ylipormestari Eero Rydman ja murhattu sisäministeri Heikki Ritavuori, nuoremmista säveltäjä Kari Rydman.

Jukka Rislakin sukutaustan perusteella ei uskoisi, että hänestä kasvoi yksi vasemmistolaisimmaksi haukutuista lehtimiehistä, vaikkei hän ole koskaan kuulunut mihinkään puolueeseen. Kuten Rislakki muistelmissaan kertoo, seurasi USA:n Suomen suurlähetystö hyvin tarkasti hänen kirjoituksiaan. Lähetystö raportoi niistä laajasti ympäri maailman myös Helsingin Sanomien johdolle. Onneksi Rislakki ei itse tiennyt asiasta, muuten olisi itsesensuuri tai omahyväisyys kasvanut.

Jukka Rislakki kertoo muistelmissaan lämpimästi lapsuudestaan Jämsänkoskella. Vaikka hän oli tehtaanjohtajan poika ja kotiolot poikkesivat olennaisesti muista, leikkivät kaikki lähiseudun lapset yhdessä. Pieni lapsi ajattelee kaikkea taustansa kautta ja pieni Jukka ihmetteli monta kertaa muiden poikkeavia kotioloja. Lasten kohdalla iso jako tapahtui kymmenvuotiaana, kun parempien perheiden lapset menivät oppikouluun. Erikoinen vierailu on jäänyt lähtemättömästi oppikoululaisen mieleen, kun kesällä 1957 Nikita Hrustsov seurueineen vieraili Jämsänkoskella. Myöhemmin Rislakki kertoo tavanneensa kaikkiaan kahdeksan valtion päämiestä.

Jukka Rislakki eli viattoman lapsuuden ja nuoruuden Jämsänkoskella. Hän luki melkein kaiken mitä sai käsiinsä, myös sarjakuvalehdet kuuluivat lukemistoon. Jo koulupoikana Jukka Rislakki kuuli perheen kotiapulaisen veljen ja lukuisten muiden jämsänkoskelaisten murhista vuonna 1918. Myöhemmin hän kirjoitti asiasta järkyttävän kirjan Kauhun aika. Kirjoitettuaan ylioppilaaksi Jukka Rislakki kävi armeijan ja lähti Helsinkiin opiskelemaan. Koska kirjoittaminen kiinnosti, hän haki Sanomien toimittajakouluun keväällä 1968. Siitä alkoi ura Helsingin Sanomissa.

Jukka Rislakki kertoo muistelmissaan avoimesti vaikeuksista, joita hän toimittajana kohtasi. Sinnikkyytensä ansiosta hän kuitenkin voitti vaikeudet ja sai avatuksi sellaisia ovia, jotka eivät olleet ennen häntä avautuneet kenellekkään. Vaikka hän tunnustautuu vasemmistolaiseksi, hän ei ole kaihtanut tutkia Neuvostoliitossa tapahtuneita törkeitä ihmisoikeuksien loukkaamisia ja suoranaisiksi kansanmurhiksi luokiteltavia tekoja. Lehtimiestyön lisäksi Jukka Rislakki on kirjoittanut laajan tuotannon tietokirjoja, joista monet ovat nostaneet kohuja. Jukka Rislakki on taitava pilapiirtäjä ja hän on julkaissut myös kirjoina poliittisia pilapiirroksia.

Jukka Rislakin Mullistusten mies on perusteellinen muistelmateos, jossa on laaja liiteluettelo ja lähdeaineisto. Kirjan viimeistä lukua Älä kiusaa lukijaa, aarrettasi voi mielestäni pitää jokaisen kirjoittajan tiivistettynä kirjoittamisohjeena. Kuten monta muutakin muistelmaa, vaivaa Mullistuksen miestä runsas nimien ja tapahtumien luetteleminen. Lukija saattaa eksyä luettelointien sekaan. Joka tapauksessa ainakin maailmanpolitiikkaa seuraavalle lukijalle kirja on välttämätön luettava.

Juha Pikkarainen