Minna Rytisalo Rouva C. Gummerus 2018

4.10.2018

Oman liputuspäivän saaminen on suurin kunnianosoitus minkä suomalainen voi saada. Liputuspäiviä on nimetty kymmenelle suomalaiselle. Heistä yhdeksän on miehiä ja yksi nainen. Tuo nainen, Minna Canth, sai liputuspäivänsä vuonna 2003, kun hänen syntymäpäivänsä 19. maaliskuuta nimettiin Minna Canthin ja tasa-arvon päiväksi. Minna Canth eli vuosina 1844 – 1897 ja oli jo eläessään monella tavalla kiistelty henkilö. Hän oli ensimmäinen suomenkielinen sanomalehtinainen ja Aleksis Kiven jälkeen toisena kirjoitti suomenkielisiä näytelmiä. Jäätyään leskeksi ja seitsemän lapsen yksinhuoltajaksi vuonna 1879 hän alkoi kauppiaaksi. Kun Minna Canth menestyi liiketoimissaan, hän saattoi keskittyä kirjallisiin töihin.

Jo nuoresta alkaen Minna Canth ajoi voimakkaasti tyttöjen ja naisten oikeuksien ja aseman parantamista.Tähän liittyi hänen opiskelunsakin Jyväskylän juuri perustetussa seminaarissa. Opinnot alkoivat syksyllä 1863 mutta ne keskeytyivät, sillä Minna hyväksyi seminaarin luonnontieteen lehtori Ferdinand Canthin kosinnan vuonna 1865. Kirjailija Minna Rytisalo on toisessa romaanissaan keskittynyt Minna Canthin Jyväskylän vuosiin 1863 – 1879, joista Lucina Hagman on vuosina 1906 ja 1911 ilmestyneessä kaksiosaisessa elämäkerrassaan antanut hyvin synkän ja naisen asemaa sortavan kuvan. Rytisalon romaani on nimeltään Rouva C. ja sen on kustantanut Gummerus. Minna Rytisalon esikoisromaani Lempi oli menestys ja se palkittiin Kiitos kirjasta -mitalilla.

Minna Canthin isällä, viinaan menevällä ja köyhistä oloista lähteneellä, Gustaf Johnsonilla oli tavoitteena kasvattaa tyttäristään porvarisrouvia, jotka osaavat käyttäytyä ja tuovat isälle kaivattua kunniaa. Minna ei alistunut isän tahtoon vaan halusi opiskella. 150 vuotta sitten tytöillä oli siihen vähän mahdollisuuksia. Kovan taivuttelun ja perheen taloudellisen tuen ansiosta Minna pääsi opiskelemaan kansakoulunopettajaksi Jyväskylän seminaariin.

Vilkkana tyttönä Minna törmäsi vaikeuksiin ja joutui rehtori Cygnaeuksen puhutteluun. Puhuttelu ei ollut pelkästään nöyryyttävä vaan siihen liittyi myös vanhan miehen lähentelyä, joka tänään tulkittaisiin seksuaaliseksi häirinnäksi. Yleisesti seminaarilaiset tiesivät, että rehtori seurasi mielellään naisopiskelijoiden voimistelua mutta silti puhuttelu oli enemmän kuin kiusallinen.

Romaanissaan Minna Rytisalo kuvaa mielestäni todentuntuisesti sitä ristiriitaa, minkä Minna koki suhteessaan lehtori Canthiin. Hän halusi opiskella ja sivistää itseään mutta vähitellen rakkaudeksi kasvava tunne oli voimakkaampi. Minna koki pettäneensä lupaukset isälleen mutta tämä oli enemmän kuin tyytyväinen lehtorivävyynsä. Tyytyväisyyttä helpotti lehtorin kohtuullinen palkka, josta osa meni Minnan perheen velkojen maksuun. Minna oli pettynyt siihenkin, että avioitumisen takia hän petti sukupuolensa, kun ei koskaan valmistunut.

Rytisalon kuvaus Minnan ja Ferdinandin avioliitosta poikkeaa olennaisesti käsityksestä, missä Minna olisi ollut avioliitossaan alistettu ja jatkuvasti raskaana. Romaanissa kuvattu avioliitto on kahden tasa-arvoisen ihmisen liitto, missä aviopuolisot tukivat toisiaan. Siinä annetaan tilaa myös naisen mielipiteelle ja kaikissa kodin asioissa kuten talonrakentamisessakin Minna teki päätökset eikä suinkaan Ferdinand. Aviomies ymmärsi myös Minnan ajoittaista masentumista ja sen vaatimaa tervehtymisaikaa. Tietenkin apuna perheessä oli muidenkin säätyläisperheiden tapaan runsas palvelusväki.

Kirjallisuushistoriassa korostetaan Minna Canthin tuotteliasta Kuopion aikaa vuodesta 1880 hänen kuolemaansa saakka. Kokemukset Jyväskylässä kuitenkin antoivat hyvän pohjan kirjalliselle työlle. Varmasti myös seesteinen ja hyvä avioliitto Ferdinandin kanssa vahvisti monia näkemyksiä, joita Minna Canth käsitteli kirjallisessa tuotannossaan.

Välillä Minna Rytisalon Rouva C. meinaa lipsahtaa sentimentaaliseksi avioliiton kuvauksissa mutta onneksi kirjailija herättää lukijan huomaamaan sen karun todellisuuden mikä tuolloin vallitsi Jyväskylässä. Rytisalon kuvaama Minna Canth ei tyytynyt muiden säätyläisrouvien tavoin kodin idylliin vaan halusi muuttaa näkemäänsä kurjuutta. Siihen hän pyrki ennen muuta kirjoittamisella, koska sen hän osasi parhaiten. Rouva C. on hieno romaani tärkeän suomalaisen elämästä.

Juha Pikkarainen