Silja Pitkänen & Ville-Juhani Sutinen Propagandan historia Into 2018

25.3.2019

Elämme Suomessa paraikaa propagandan tai sievemmin sanoen vaikuttamisen kulta-aikaa. Meillä on reilun kuukauden välein kahdet valtakunnalliset vaalit ja ehdokkaat kehuvat itseään ja puoluettaan kaikin mahdollisin ja mahdottomin keinoin. Sanalla propaganda on tänään huono maine ja sille on keksitty lukuisia kiertoilmauksia kuten vaikuttaminen, mainostaminen tai tiedonvälittäminen. Aivan samasta asiasta vähäisin sävyeroin on kuitenkin kyse.

Tietokirjailija Silja Pitkänen ja kirjailija – kääntäjä Ville - Juhani Sutinen julkaisivat viime syksynä mielenkiintoisen kirjan nimeltään Propagandan historia, alaotsakkeena Kuinka meihin on vaikutettu Antiikista infosotaan. Kirjan on kustantanut Into. Kyseessä on hyvin tärkeä teos, jossa käydään läpi ihmiseen vaikuttamisen keinot kaukaa Kiinasta ja Antiikista tämän päivän trollaukseen ja tietoiseen valehtelemiseen. Keinot ovat ajan kuluessa muuttuneet mutta päämäärä on sama, vaikuttaa kanssaihmisten mielipiteisiin ja käyttäytymiseen.

Kun puhutaan propagandasta, nostetaan aina esille totalitaariset valtiot Natsi-Saksa ja Neuvostoliitto. Näissä maissa propaganda kuului virallisestikin valtioiden elämään. Jo Lenin korosti propagandan tärkeyttä ja Stalin jatkoi samalla linjalla. Ennen natsien valtaannousua toimi Göbbels natsipuolueen propagandapäällikkönä ja valtaannousun jälkeen hänestä tehtiin propagandaministeri. Pitkäsen ja Sutisen kirjassa propagandan juuret nähdään luolamaalauksissa. Muutamat tutkijat pitävät luolamaalauksia pelkkänä koristeluna mutta niissä voi nähdä myös vaikuttamista. 10 000 vuotta vanhoissa luolamaalauksissa oli sotivia joukkoja, joita tuskin voi nähdä pelkkänä koruisteluna.

Pitkäsen ja Sutisen kirjassa määritellään myös propaganda käsitteenä. Siinä on aina neljä tekijää: lähettäjä, levityskanava, viesti ja vastaanottaja. Kaikki tekijät vaikuttavat toisiinsa mutta propagandalla on voimakas pyrkimys vaikuttaa nimenomaan viestin vastaanottajaan, erityisesti suuriin massoihin. Propaganda on tarkoituksellista ja siihen liittyy aina jonkin verran valheellisuutta. Professori Philip M. Taylorin mielestä propagandalla tarkoitetaan tietoista yritystä taivutella ihmisiä ajattelemaan ja toimimaan halutulla tavalla. Tarkoituksena on hyödyttää niitä, jotka ovat propagandan takana.

Propagandan historiassa on selviä taitekohtia, joissa propaganda nousi tavallaan seuraavalle tasolle. Ennen kirjapainotaitoa propaganda perustui massiivisiin rakennelmiin ja niissä toteutettuihin esityksiin kuten kilpa-ajoihin tai gladiaattoriesityksiin. Turhaan ei kirkkoihinkaan ole maalattu karmeita kuvia helvetin kauhuista. Kirjapainotaito mahdollisti kirjojen ja lehtisten painamisen. Kun lukutaito alkoi yleistyä, vastaanottajien määrä moninkertaistui.

Kolmikymmenvuotinen sota 1618 – 1648 oli ensimmäinen sota, jossa propagandaa käytettiin paljon ja monipuolisesti. Vuosina 1618 – 1621 julkaistiin yli 400 erilaista pamflettia ja niitä kaikkia painettiin useita tuhansia kappaleita. Kuparikaiverrukset otettiin tuolloin käyttöön ja tekstin ohella painotuotteisiin saatiin kuvia. Tulee mieleen, kuinkahan propagandistisesti värittyneitä ovat tarinat suomalaisista hakkapeliitoista? Olisi varmasti syytä tutkia asiaa.

Vaikka propagandan voima ymmärrettiin vallankumouksissa 1700- ja 1800-luvuilla, nosti I maailmansota propagandan uudelle tasolle. Kaikki sotaa käyvät maat satsasivat propagandaan voimakkaasti. Teknillinen kehitys toi mukaan lentokoneet, äänitteet ja radion. Erilaisia painettuja lehtisiä oli käytetty jo satoja vuosia mutta niiden jakaminen ilmasta laajoille alueille oli nyt mahdollista. Pelkästään Itävalta – Unkarin alueelle jaettiin alkuvuonna 1918 yli 60 miljoonaa lentolehtistä.

Seuraava iso hyppäys propagandassa tuli filmin ja varsinkin television myötä. Viimeisin iso muutos tapahtui internetin ja sosiaalisen median mukana. Vaikka mainostaminen on jo 200 vuotta vanhaa, ei mainontaa aina mielletä propagandaksi, vaikka se sitä onkin. Moni myös väittää, ettei mainonta vaikuta häneen mitenkään. Juuri tätä jokainen mainosmies ja propagandan tekijä haluaakin. Parasta ja tehokkainta mainonta tai propaganda on juuri silloin, kun sitä ei huomata.

Päivittäisessä uutisvirrassa tänään puhutaan valeuutisista tai pyrkimyksistä vaikuttaa toisten maiden asioihin, kuin se olisi jotakin uutta ja ennen kokematonta. Silja Pitkäsen ja Ville – Juhani Sutisen Propagandan historiasta selviää lukijalle, että melkein kaikkea on jo kokeiltu. Kirjasta selviää myös monta sellaista asiaa, jota ei ole tullut edes ajatelleeksi. Pelkästään senkin takia kirjaan kannattaa tutustua.

Juha Pikkarainen