Suvi Ahola Mitä Minna Canth todella sanoi? WSOY 2019

31.3.2019

1960- ja 70-luvuilla Suomessa alettiin julkaista runsaasti pokkareita eli taskukirjoja. Kirjapainotekninen oikea termi on nidos eli pehmeäkantinen kirja, jossa sivut on kiinnitetty toisiinsa ja kansiin liimaamalla. Pokkarit tai nidokset ovat kirjoina heikompia, koska liimaus vähitellen pettää ja kirjan sivut alkavat irrota. Jokaisella kustantajalla oli omat pokkarisarjansa erikseen tietoteoksille ja kaunokirjallisuudelle. WSOY julkaisi Taskutieto-sarjaa, jossa ilmestyi useita eri ajattelijoiden ja historian merkkihenkilöiden ajattelusta kertovia teoksia otsikolla Mitä se ja se todella sanoi?

WSOY julkaisi äsken Suvi Aholan teoksen samalla otsikolla eli Mitä Minna Canth todella sanoi?, vaikka vanhaa Taskutieto-sarjaa ei olekkaan enää olemassa. Kirjan kansia katsellessa ihmettelin, miksi Canthin kuva on poikittain? Kansien tekijällä Martti Ruokosella on ollut joku ajatus, jota en ymmärtänyt. Suvi Ahola on kokenut Helsingin Sanomien kirjallisuustoimittaja, joka on toiminut Minna Canthin seuran puheenjohtajana vuosina 2012 – 2017. Hän on aikaisemmin julkaissut useita teoksia, esseitä ja ruokakirjoja.

Kirjansa esipuheessa Suvi Ahola kirjoittaa, ettei kyse ole elämäkerrasta vaan tarkoitus oli tehdä julkaisu, johon on kerätty helposti lähestyttävä kokonaisuus Canthin keskeisistä ajatuksista ja mielipiteistä. Kirjoitukset on koottu temaattisesti seitsemään lukuun, joiden otsikoita ovat mm. Rakkaudesta ja seksistä, Naisista ja miehistä, Köyhyydestä sekä Naiseudesta ja vanhenemisesta. Jokaisen luvun alkuun on Suvi Ahola laatinut kirjoituksen, jolla sitoo luvussa olevat Canthin tekstit niiden ilmestymisajankohdan todellisuuteen ja samaan aikaan ilmestyneisiin kirjoituksiin.

Minna Canthia on oikeastaan käytetty hyväksi hänen kuolemansa jälkeen monessa eri tarkoituksessa ja monen asian ajamisessa. Jo ensimmäisen elämäkerran kirjoittanut Lucina Hagman valjasti Canthin naisasialiikkeen asialle, mikä oli luontevaa jo Canthin oman toiminnan ja kirjoitustenkin takia. Se, että Hagman kirjoitti Minnan olleen avioliitossaan miehensä alistama, ei kuitenkaan pitänyt paikkansa. Lucina Hagman saattoi ajatella, että hyvän asian puolesta voi hieman kärjistää tai kirjoittaa muunneltua totuutta.

Viimeisin Minna Canthin maineen väärinkäyttö tapahtui Aholan mukaan vuonna 2016, jolloin Rajat kiinni -järjestö vetosi Canthin kirjoituksiin vaatimuksissaan sulkea Suomen rajat pakolaisilta ja maahanmuuttajilta. Suvi Ahola kirjoittaa, ettei ole löytänyt yhdestäkään Canthin kirjoituksesta pakolais- tai muukalaisvastaisuuteen viittaavaa. Päinvastoin Minna Canthia ärsytti kristillisten piirien tapa korostaa oman uskontonsa ainutlaatuisuutta. Samoin häntä ärsytti suomalaisuusmiesten tapa pyrkiä umpioimaan Suomi kansainvälisiltä vaikutuksilta. Minna Canth seurasi hyvin aktiivisesti kansainvälistä kirjallisuutta ja häntä voi pitää aitona kosmopoliittina. Hänelle rajojen sulkeminen erilaisilta vaikutuksilta olisi ollut kauhistus.

Jokaisen suurmiehen ja -naisen ongelmana on se, että heidän mainettaan käytetään monenlaisen aatteen tai asian ajamiseen ja heidän päähän pannaan kaikkea mahdollista. Harva ihminen lähtee tarkastamaan sanoiko suurmies tai -nainen juuri noin? Vaikka Minna Canthin näytelmiä esitetään koko ajan teattereissa, monet muut kaunokirjalliset tekstit ja lehtikirjoitukset ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Tämänkin takia Mitä Minna Canth todella sanoi? on hyvin tarpeellinen kirja. Siitä voi helposti tarkastaa Canthin todellisen kannan tai mielipiteen kuhunkin asiaan.

Kun lukee reilusti yli sadan vuoden takaisia kirjoituksia tai kirjeitä pitää muistaa, että maailma oli silloin hyvin erilainen. Minna Canthin käsitykset erotiikasta ja naisen seksuaalisuudesta tuntuvät tästä päivästä katsoen vähintään pidättyviltä. Hän arvosteli voimakkaasti ruotsalaisen Ellen Keyn käsityksistä naisen seksuaalisesta nautinnosta. Pitää muistaa, että tuohon aikaan ei ehkäisystä ollut tietoakaan ja raskauden pelko seurasi jokaista rakastelua. Seksuaalisuus oli tuolloin vaiettua, eikä siitä puhuttu edes perhepiirissä saatikka sitten julkisuudessa.

Suvi Aholan Mitä Minna Canth todella sanoi? on perusteellinen läpileikkaus Canthin tuotannosta ja laajasta kirjeenvaihdosta, jota hän kävi suuren ystäväpiirin kanssa. Minna Canth ei kaihtanut ottaa kantaa arkoihinkaan asioihin. Hänenlaiselle rohkealle yhteiskunnalliselle keskustelijalle olisi tänäänkin tarvetta.

Juha Pikkarainen

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jaakko Kolmonen Leivinuunit ja uuniherkut Patakolmonen ky 2008

Satu Itkonen: Martti Huuhaa Innasen susia ja suonuijia Pohjoinen 1994

Timo Leskelä (toim.) Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta Tammi 2008