Olli Tiuraniemi - Mari Maasilta - Raimo Keränen toim: Nätti - Jussi, elämä ja tarinat Lapin yliopisto 2019

15.4.2019

Nimellä jätkä on tänään positiivinen merkitys, eikä nimi ole sidottu sukupuoleen, sillä ronskia ja työteliästä naistakin voidaan pitää hyvänä jätkänä. Aikaisemmin jätkä oli aina mies ja nimeen liittyi negatiivisia piirteitä. Jätkällä tarkoitettiin varsinkin Lapin metsätyömailla ja uittopuroilla työskennelleitä miehiä, joiden elämäntapaan liittyi kulkeminen. Työmaat vaihtuivat tiheään ja kortteeria pidettiin savottakämpillä tai kylien taloissa. Omaisuus kulki mukana repussa ja ansaitut rahat kulutettiin nopeasti maalaiskylissä tai kaupunkipaikoissa. Persaukisena ja krapulassa palattiin takaisin puunjuurelle. Jopa Pentti Haanpää haukuttiin Kentän ja kasarmin arvosteluissa kirjailijan sijasta pelkäksi tukkijätkäksi.

Kaikkein tunnetuin jätkä on Nätti – Jussi, johon liittyy runsaasti yhä eläviä tarinoita, vaikka hän kuoli jo vuonna 1964. Nätti – Jussin elämä ja häneen liittyvät tarinat on saatu yksiin kansiin. Lapin yliopiston kustantama kirja on nimeltään Nätti – Jussi, elämä ja tarinat alaotsakkeena Pohjolan tunnetuin jätkä Juho Vihtori Nätti aikalaisten silmin. Kirjan ovat toimittaneet Olli Tiuraniemi, Mari Maasilta ja Raimo Keränen. Toimittajien lisäksi kirjassa on artikkeleita Lapin ja Turun yliopiston tutkijoilta. Kaiken kruunaa ja sitoo aikaan Matti Körkön ennen julkaisemattomat valokuvat kylistä, joissa Nätti – Jussi pisimpään asui ja vaikutti.

Nätti – Jussi eli vuosina 1890 – 1964. Hän syntyi Karstulassa mutta eli vuodesta 1924 alkaen eri puolilla Lappia. Hänen tärkein asuinseutunsa oli Rovaniemen maalaiskunnan ja Tervolan kylissä sekä alueen metsätyömailla. Keväällä 1956 Nätti – Jussi muutti Palosalmen metsätyömieskotiin mutta halvaantui jo samana kesänä. Viimeiset vuotensa hän oli Rovaniemen maalaiskunnan Rautiosaaren kunnalliskodissa. Legenda Nätti – Jussista alkoi syntyä jo hänen viimeisinä elinvuosina, sillä harvan tavallisen jätkän hautajaisia kunnioittaa läsnäolollaan Kemi-yhtiön metsäpäällikkö.

On pohdittu paljon miksi juuri Nätti – Jussista on niin paljon erilaisia tarinoita? Yhdeksi syyksi kerrotaan hänen syntymävikaansa, kampurajalkaa. Häntä kiusattiin taaksepäin osoittavasta vasemmasta jalasta jo lapsena. Nätti – Jussi huomasi, että kertomalla juttuja hän sai kiusaajien huomion pois syntymäviasta. Varsinainen jutunkertojan korkeakoulu oli eläminen savottakämpillä ison miesjoukon keskellä.

Vaikka ensisajan metsätyöt olivat raskaita, jäi miehille myös vapaa-aikaa kämpillä varusteiden korjaamisen ohella. Kortinpeluun lisäksi ajankulua oli vähän ja hyvää jutunkertojaa kuunneltiin mielellään. Näissä tilanteissa Nätti – Jussi oli parhaimmillaan. Hän keksi juttuja, lainasi niitä muilta ja osasi kertoa. Hän väritti tarinansa erilaisin äänenpainoin ja tauoin. Jutun loppunousua edelsi usein piipun rassaus ja sytyttäminen. Sen aikana odotettiin hiirenhiljaa, miten juttu oikein päättyy. Usein Nätti – Jussi liitti itsensä mukaan juttuun, vaikkei olisi ollut lähimaillakaan.

Viinalla, sen juodulla määrällä sekä naisilla oli tärkeä rooli Nätti – Jussin jutuissa. Voi sanoa, että siitä puhe mistä puute. Kun Nätti – Jussi aloitti jätkänä, oli Suomessa vielä kieltolaki. Kun se purettiin, oli viinakauppa Lapissa aluksi Kemissä ja sitten Rovaniemellä. Kun jätkä sai palkan talven hakkuista, perheelliset veivät sen kotiin mutta kulkujätkät joivat rahansa. Harvoin saadut humalat nousivat arvoon arvaamattomaan. Koska metsätyömaat olivat miehisiä työyhteisöjä ja kokkeina olleet naiset olivat kämppärauhalla suojeltuja, harvat naiskokemukset korostuivat. Kun niillä vielä rehvasteli kuten Nätti – Jussi, oli suosio taattu.

Metsätyömaiden suuri murros alkoi Nätti – Jussin eläessä mutta kiihtyi 1970-luvulla. Miehet katosivat metsistä, kun puunkorjuu muuttui dramaattisesti. Onneksi 1960-luvun lopulla alettiin kerätä metsätyömaihin liittyvää kertomusperinnettä. Ensimmäiset kokoelmat Nätti – Jussin jutuista ilmestyivät 1970-luvulla. Sen jälkeen Juho Vihtori Nätti on päässyt kirjoihin ja näyttämölle, vihdoin nyt myös perusteellisemman tutkimuksen piiriin. Nätti – Jussin ja hänen legendansa mukana säilyy yksi osa Lapin ja koko Suomen historiaa.

Pitää muistaa, että Nätti – Jussin aikaan ja yhä vieläkin Suomi elää metsistä. Metsiin liittyy myös hienoja tarinoita kuten Olli Tiuraniemen, Mari Maasillan ja Raimo Keräsen toimittama Nätti – Jussi, elämä ja tarinat meille osoittaa. Antoisia luku- ja katseluhetkiä.

Juha Pikkarainen