Timo Kalevi Forss Tähdet meren yllä Into 2019

15.7.2019

Kymmenvuotiaana kesällä 1963 Kemissä Haukkarinkadulla sain pitkäksi aikaa immuniteetin suomalaiseen tangoon. Koska perheemme oli laestadiolainen, soitti naapurissa asunut nuorimies päivät pitkät levysoittimellaan Taisto Tammen tuoretta kappaletta Tango merellä. Ikkunat oli selällään auki, joten tango raikui. Tänään tuollainen naapurin tietoinen häiritseminen ja kiusaaminen olisi kotirauhan rikkomista mutta reilut puoli vuosisataa sitten se oli vain kestettävä.

Äsken ilmestyi Timo Kalevi Forssin kirja Tähdet meren yllä, alaotsakkeena Suomalaisen tangon tarina. Kirjan on kustantanut Into. Vuonna 1967 syntynyt Forss on tietokirjailija, toimittaja ja muusikko, joka on myös kirjoittanut sanoituksia monille laulajille ja bändeille. Vuonna 2017 julkaistu Gösta Sundqvistin elämäkerta möi hyvin ja siitä otettiin useita painoksia.

Kirjansa esipuheessa Timo Kalevi Forss kirjoittaa: Suomalainen tango on kansallisaarre, jonka arvoa emme aina itse ymmärrä. Suomessa tango eli kulta-aikaansa sotien jälkeen aina 1960-luvun loppupuolelle saakka. Silloin meille vyöryi rock ja sen ohella käännösiskelmä. Kaiken taustalla oli tietenkin The Beatles, jonka valtavaa merkitystä ei aina muisteta. Beatlesit muokkasivat jokaisen musiikkimakua, vaikka vanhempien ikäpolvien on sitä vaikea myöntää.

Tango syntyi Argentiinan ja Uruguayn satamien kortteleissa, joissa viikkoja merellä työskennelleet merimiehet viettivät vapaa-aikaansa. Satamakortteleissa vilisi myös tanssitaitoisia huoria. Tanssi, missä tanssijat melkein liimautuivat toisiinsa avoimen seksuaalisesti, oli kuin julkista parittelua tai ainakin julkista esileikkiä. Suomeen tango rantautui jo 1910-luvulla mutta palasi Pariisin kautta 1920-luvulla. Tanssi oli muuttunut vähemmän seksuaaliseksi ja keskiluokkakin saattoi hyväksyä sen.

Ensimmäinen suomalainen tango, Tango Carita, levytettiin vuonna 1929. Sen oli säveltänyt George de Godzinskyn isä. 1920- ja 30-luvuilla tango ei ollut erityisen suosittu vaan tanssi muiden joukossa säveltäjinä Malmstenin veljekset ja Arvo Koskimaa. Eniten suomalaiseen tangoon on vaikuttanut muusikonuraansa vuonna 1935 aloittanut Toivo Kärki. Hänen ensimmäinen levytetty tangonsa oli On elon retki näin vuodelta 1940. Kärkeä voi aiheellisesti pitää suomalaisen tangon isänä. Hänen kehittämänsä tango on saksalaisen marssimusiikin ja venäläisen romanssin risteytys. Mukana on myös annos kansanmusiikkia ja slaavilaista melankoliaa. Sävellaji on molli. Toivo Kärjen ja Reino Helismaan tango Täysikuu, jonka lauloi Olavi Virta, valittiin Ylen kyselyssä kaikkien aikojen parhaaksi suomalaiseksi iskelmäksi.

Toinen keskeinen suomalaisen tangon säveltäjä ja sanoittaja on Unto Mononen. Hän sävelsi lyhyen uransa aikana 120 kappaletta, joista puolet oli tangoja. Moni Monosen tangoista on kuolematon mutta ylitse muiden on Satumaa Reijo Taipaleen esittämänä. Satumaata on esitetty jopa virsikirjaan. Forss kirjoittaa: Unto Monosen tangot ovat suomalaista bluesia. Mitä huonommin laulun päähenkilöllä menee, sitä suurempi on lataus ja sitä paremmalta tango kuulostaa. Unto Mononen on suuri romantikko, jonka parhaat tangot syntyvät tuskasta ja kaipuusta.

Suomalaisen tangon uuden nousun aiheutti Aki Kaurismäki valitsemalla elokuviensa musiikiksi suomalaisia tangoja. Esa Pulliaisen kitara ja varsinkin Topi Sorsakoski Agentsien solistina 1980-luvulta alkaen lisäsi tangon suosiota. Aki Kaurismäen elokuvien ansiosta suomalainen tango on saanut myös kansainvälistä huomiota. Saksassa pidetään Fintango-festivaaleja, missä tangoja lauletaan suomeksi. Aivan oma lukunsa ovat tietenkin Seinäjoen tangomarkkinat, joita on pidetty vuodesta 1985 alkaen. Aivan äsken valittiin taas uudet tangokuninkaalliset.

Timo Kalevi Forssin kirja Tähdet meren yllä on helposti lähestyttävää popularisoitua historiaa, joka pohjautuu vankkaan lähdeluetteloon. Puhuttaessa suomalaisesta tangosta puhutaan Kärjen ja Monosen tangoista, jotka soivat vielä tanssilavoilla kesäisin. Suomalainen tango on tänään myös muuta, kuten nuoret muusikot ovat omilla levyillään osoittaneet. Kirjan viimeisessä luvussa musiikintutkija Alfonso Padilla osoittaa suomalaisen tangon paikan kevyen musiikin historiassa ja suosittaa yhteistyötä tangon syntysijojen tekijöiden kanssa. Padilla mielestä musiikin täytyy kehittyä, jotta se ei ala kuihtua. Suomalaiselle tangolle tuskin käy niin aivan lähivuosina.

Juha Pikkarainen