Hans Rosling Kuinka opin ymmärtämään maailmaa Otava 2020

23.2.2020

Oikea tieto on keskeisin asia maailman parantamisessa. Internetin keksimisen myötä tietoa mistä tahansa asiasta on saatavissa, jos vain haluaa ja osaa ottaa sitä vastaan. Valitettavasti internetissä ja sen luomassa sosiaalisessa mediassa myös väärä tieto on kaikkien saatavilla. Sitä myös levitetään tietoisesti. Väärällä tiedolla halutaan vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin. Näin on tehty aina mutta sosiaalisessa mediassa se on entistä helpompaa. Ruotsalainen lääkäri Hans Rosling on tullut tunnetuksi lääkärinä ja tutkijana mutta erityisesti vanhojen ja virheellisten tietojen oikaisijana ja valloittavana luennoitsijana. Hänen vuonna 2017 postuumisti julkaistusta kirjasta Faktojen maailma tuli kansainvälinen myyntimenestys.

Hans Rosling sai lääkäriltään puhelun helmikuun alussa 2016, jossa tämä kertoi Roslingillä olevan haimasyöpä. Hänellä oli vuosi elinaikaa ja hänen pitää kirjoittaa kaksi kirjaa. Aikaa ei ollut hukattavaksi ja työhön piti alkaa heti. Faktojen maailman kirjoittamisessa Roslingilla oli apuna poikansa ja miniänsä. Joulukuussa 2016 kustantaja otti yhteyttä Fanny Härgestamiin ja pyysi tätä avuksi. Parin kuukauden ajan Rosling ja Härgestam kävivät pitkiä puhelinkeskusteluja ja sähköpostin vaihtoa. Roslingin kirjoittaman tekstin ja keskustelujen pohjalta Härgestam toimitti Hans Roslingin muistelmat Kuinka opin ymmärtämään maailmaa. Kirjan on suomentanut Elina Lustig ja kustantanut Otava.

Maailmalla ihmetellään sitä valtavaa muutosta, mikä Pohjoismaissa on tapahtunut sadan vuoden aikana. On noustu maailman köyhimpien maiden joukosta monessa asiassa maailman parhaaksi. Yhden ihmisen kokemusten kautta maailman muuttumista voi kyllä seurata mutta muutoksen kokonaisvaltaisuus jää helposti huomaamatta. Hans Rosling käyttää erilaisia tilastotietoja hyväksi, jotta kokonaiskuva muutoksesta näkyisi paremmin. Tilastojen tarjoama kuva syvenee, kun Rosling sijoittaa mukaan kokemuksensa.

Lähtökohdiltaan Hans Rosling on hyvin tyypillinen toisen maailmansodan jälkeen syntynyt ruotsalainen. Hänen vanhempansa kävivät pelkän kansakoulun. Isä oli työläistaustainen ja äiti maaseudun yksinhuoltajaäidin lapsi. Isä oli kiinnostunut maailmasta ja vankka sosialidemokraatti. Hän kuljetti pientä Hansia mukanaan työväensivistysliiton iltaluennoilla. Rosling sanookin maailmankuvansa syntyneen kotona, eikä koulussa, vaikka hän sai vanhempiaan paremman peruskoulutuksen.

Maailma kiinnosti Hans Roslingia ja hän matkusti nuorena pitkin Eurooppaa, ensin yksin mutta jo vuodesta 1967 alkaen tulevan vaimonsa kanssa. 1960-luvulla vasta itsenäistyneet kehitysmaat kiinnostivat nuoria. Afrikkalaisia opiskeli Ruotsissa ja Rosling tutustui heihin. Aluksi Rosling opiskeli tilastotiedettä mutta vaihtoi pian lääketieteeseen. Hän valmistui lääkäriksi ja oli valmis lähtemään lääkäriksi Mosambikiin vuonna 1978. Hän sairastui kivessyöpään ja lähtöä lykättiin vuodella..

Vaikka Hans Rosling työskenteli lääkärinä Mosambikissa vain kaksi vuotta, piti hän tuota jaksoa hyvin tärkeänä. Monenlaiset ongelmat, joita hän eurooppalaisena lääkärinä kohtasi Afrikassa, opettivat häntä hyvin paljon. Hän tajusi jo tuolloin niitä ajatusluutumia, joita eurooppalaisilla oli ja yhä on. Lisäksi hän oppi siellä tutkijaksi, kun joutui selvittämään outojen sairauksien syitä. Hän opetti pitkään Ruotsissa kehitysmaiden terveydenhuoltoa uusille lääkäreille ja huomasi miten pinttyneet asenteet olivat este uuden oppimiselle.

Hans Roslingissa oli kansanvalistajan vikaa ja tämä sai hänet panostamaan esitystapaan, jolla sanomansa sanoo. Yhdessä poikansa ja miniänsä kanssa he kehittivät liikkuvaa tilastotietoa, joita voi nimittää animaatioiksi. Näin tapahtuvat muutokset tulivat eläviksi ja helpoksi ymmärtää. Tietenkin Roslingin oma panos luennoitsijana oli keskeinen. Jokaiselle yleisölle piti keksiä oma esitystapansa, jotta viesti menee perille. Hän kirjoittaakin, että luento pitää valmistella niin hyvin, että näyttää siltä kuin esitys olisi spontaani.

Kun luin Roslingin muistelmia, minua häiritsi kirjan alkupuoli, jossa Rosling muistelee lapsuuttaan. Tuli sellainen tunne, että hän vääntää jokaisen asian kuin rautalangasta. Ehkä hän ajatteli muita kuin pohjoismaisia lukijoita, joille hyvinvointivaltion rakentamisen tausta on aivan uutta ja outoa. Muistelmista paljastuu kuitenkin tavallinen perheenisä, joka oli mieleltään herkkä ja poti usein huonoa omaatuntoa töittensä takia.

Juha Pikkarainen