Tuomas Vimma Koodinimi Taiga Gummerus 2020

 16.8.2020


En ole koskaan erityisemmin innostunut ns. räiskintäviihteestä, ellei oteta huomioon teini-ikäisenä 1960-luvun lopulla tv:stä katsottuja Lainsuojattomia ja muita vastaavia. Niissähän tuli runsaasti ruumiita, eikä kuolleita surtu. Nuorena poikana tyly tappaminen hyvän asian puolesta vielä kiinnosti mutta sen jälkeen en juurikaan ole katsonut tai lukenut kyseistä lajityyppiä. Minun piti oikein pakottautua tutustumaan tämän ajan räiskintäviihteeseen, jotta olisin jollakin tavoin asiassa kartalla.


Kirjailija Tuomas Vimman keväällä ilmestynyt jännitysromaani nimeltään Koodinimi Taiga lienee räiskintäviihdettä hurjimmillaan. Kirjan on kustantanut Gummerus. Vuonna 1978 Itävallassa syntynyt Vimma on oikealta nimeltään Kusti Miettinen ja hän asuu nykyisin Brysselissä. Hän on julkaissut vuodesta 2004 alkaen kahdeksan romaania ja kaksi tietokirjaa. Koodinimi Taiga on itsenäinen jatko-osa vuonna 2017 ilmestyneelle romaanille Vasen ranta, joka sijoittui Pariisiin.


Koodinimi Taiga on omistettu Vimman vaimolle Jennille seuraavin sanoin: ”Suomalainen nainen kykenee synnyttämään marraskuisessa metsässä lapsen vain kuukkeli kätilönään ja tappamaan samalla karhun lapiolla. Aamulla hän leipoo tuhat karjalanpiirakkaa. Tämä kirja kertoo suomalaisen naisen sisusta.”


Romaanin päähenkilö on Kristiina Päivänsalo. Hän on suomalaisen äidin ja korsikalaisen vapaustaistelijan tytär. Kristiina on käynyt Suomessa armeijan ja kunnostautunut siellä sitkeänä sissinä. Ranskan tiedustelupalvelu on vanginnut hänen isänsä ja kuulustelee tätä kovakouraisesti salaisessa vankilassa. Koska Kristiina on aikonut vapauttaa isänsä tavalla tai toisella Ranskan hallituksen palkkamurhaajat ovat hänen kintereillään. Useimmat heistä on koulutettu tappajiksi Ranskan muukalaislegioonassa. Kristiina piileskelee Korsikan vuoristossa.


Koodinimi Taigassa perinteinen käsitys hyvästä ja pahasta tai oikeasta ja väärästä poikkeaa tavanomaisesta tai ainakin siitä, mihin me olemme Suomessa tottuneet. Poliisi, varsinkin salaisen poliisi, tarkoittaa romaanissa pahaa ja väärää, sillä Ranskan kuten varmasti monen muunkin suurvallan salainen poliisi käyttää toiminnassaan täysin laittomia keinoja valtion etua puolustaessaan. Julkisessa keskustelussa paheksutaan lähes yksinomaan Venäjän salaisen poliisin brutaaleja ja väkivaltaisia toimia mutta samanlaisia keinoja käyttävät muutkin suurvallat ja tiukan valtiollisen kontrollin maat.


Kristiina apureineen, joita ovat korsikalaiset vapaustaistelijat ja entiset ja nykyiset huumekauppiaat puolestaan edustavat hyvää ja oikeaa. Lukijana kyllä mietin, miten rikolliset huumekauppiaat tai keinoja kaihtamattomat korsikalaiset separatistit voivat edes edustaa hyvää. Romaanin tarinan kannalta voi olla niin mutta todellisessa maailmassa se ei ole mahdollista.

Tuomas Vimma kuljettaa romaaninsa tarinaa vetävästi, Kristiina ja hänen naisystävänsä, entinen huumekauppias, keksivät mitä mainioimpia tapoja hämätä ja harhauttaa takaa-ajajia, kun he karkaavat Kristiinan isää jäljittäessään Korsikalta ensin Pariisiin ja sitten Brysseliin, minne isä kuljetetaan oikeudenkäyntiin todistajaksi. Muutamat kohtaukset tuntuvat mahdottomilta ja epäuskottavilta mutta Kristiinahan on saanut sissikoulutuksen Suomen armeijassa. Ehkä siellä nykyisin opetetaan jotakin sellaista, joka 40 vuotta sitten armeijan käyneelle on täysin tuntematonta. Joka tapauksessa Kristiina selviää lähes vahingoittumattomana aivan uskomattomista tilanteista.


Koodinimi Taigaa lukiessa aloin miettiä, että me täällä Suomessa taidamme tietää kovin vähän Ranskan valtion asioista. Muukalaislegioona vanhan siirtomaavallan kovakouraisena ja armottomana armeijana on kyllä tuttu mutta maan monenlaiset sisäiset jännitteet ovat meille outoja. Tuomas Vimma on tehnyt perusteelliset taustatyöt tarinalleen, jotta tarinan yksityiskohdat eivät pistäisi lukijaa silmaan. Hän toteaa romaaninsa esipuheessa, ettei itse tarinan ole tarkoituskaan olla uskottava kunhan vain yksityiskohdat pitävät paikaansa.


Mutta miten Kristiinan lopulta käy? Saako hän vapautettua isänsä Ranskan salaisen poliisin kynsistä? Sen saat selville vain lukemalla Tuomas Vimman uusimman romaanin Koodinimi Taiga. Lukemisen iloa varsinaisen toimintaräiskeen parissa.


Juha Pikkarainen

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jaakko Kolmonen Leivinuunit ja uuniherkut Patakolmonen ky 2008

Satu Itkonen: Martti Huuhaa Innasen susia ja suonuijia Pohjoinen 1994

Timo Leskelä (toim.) Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta Tammi 2008