Jyrki Koulumies: Koulumies riittää Karisto 2020

19.10.2020

Sanonta ” niin katoo mainen kunnia” tulee mieleen, kun lukee pitkänlinjan toimittajan ja uutismiehen Jyrki Koulmiehen muistelmia, jotka ilmestyivät äsken Kariston kustantamina. Muistelmien Koulumies riittää esipuheessa tekijä kirjoittaa miten hänelle tehtiin sydämen läppäoperaatio joulukuussa 2018. Operaatio onnistui hyvin mutta vanhasta läpästä irronneet kaikkihiukkaset aiheuttivat vähäisiä näkö- ja tasapainohäiriöitä. Ajokortti pantiin hyllylle kolmeksi kuukaudeksi.

Tämän jälkeen nuorehko hoitaja teki Koulumiehelle muistitestin, missä pyysi tätä muistelemaan mitä kaikkia on tehnyt. Koulumies kertoi lyhyesti pitkästä toimittajanurastaan eri puolilla maailmaa ja erityisesti televisiossa, missä vierähti melkein 30 vuotta. Nuorehkolle testaajalle kaikki tuo tuntui olevan uutta ja outoa. Lisäksi hän väitti ettei ikinä ole nähnyt Koulumiestä ainakaan televisiossa. Tämä kai todistaa jotakin Jyrki Koulumiehen ammattitaidosta. Tärkeintä ei ole toimittajan henkilö ja ulkonäkö vaan hänen esittämänsä asiat.

Harva tietää, että vuonna 1943 syntynyt Jyrki Koulumies kuuluu aatelissukuun, tosin köyhtyneeseen sellaiseen. Jyrkin isä suomensi nimensä Schulmanista Koulumieheksi vuonna 1939. Vanhan balttiansaksalaisen suvun vaakunassa on kilpi, mihin alkuperäinen nimikin viittää. Perheessä arvostettiin koulutusta olivathan molemmat vanhemmat lääkäreitä. Myös kielitaitoa pidettiin arvossa, mikä oli hyvä asia Koulumiehen tulevan ammatin kannalta. Jo oppikouluaikana Jyrki Koulumies pääsi kaksi kertaa Englantiin kieltä oppimaan. Myöhemmin hän opiskeli useita kieliä mm. venäjää, mitä tarvittiin varsinkin Uuden Suomen Moskovan kirjeenvaihtajana työskenneltäessä 1970-luvun lopulla.

Kuten kaikissa muistelmissa myös Jyrki Koulumiehellä on hauskoja anekdootteja. Hän ehti työskennellä toimittajana neljän eri presidentin aikana. Kun maassa vaihtui valta, vaihtuivat myös tavat toimia. UKK oli taitava käyttämään mediaa halutessaan vaikuttaa eri asioihin. Valtansa viimeisinä vuosina monenlainen UKK:n liehakointi oli suurta varsinkin Yleisradiossa. Kun UKK halusi puhua radiossa tai televisiossa, oli häntä vastaanottamassa Yleisradiossa koko johtajakaarti. Tarjoilu oli myös peresidentin arvon mukaista.

Koivisto puolestaan ei halunnut toimia suurieleisesti ja halusi joissakin vaiheissa tehdä nauhoitukset presidentinlinnassa. Kaluston siirtäminen olisi kuitenkin ollut melkoinen operaatio ja Koulumies Ajankohtaistoimituksen päällikkönä oli hankalassa välikädessä. Koska Koivisto ei halunnut mitään vastaanottoseremonioita, joutui Koulumies neuvottelemaan asiasta presidentin kansliapäällikkö Kalelan kanssa. Presidentti Koiviston mielestä ” Koulumies riittää”, mistä ruli myös muistelmien erikoinen nimi.

Jyrki Koulumies esittää muistemissa ankaraa kritiikkiä entistä työnantajaansa Yleisradiota kohtaan. Erityisesti palkkapolitiikka saa huutia. Kun Koulumies tuli Yleisradioon vuonna 1980, esitti henkilöstöpäällikkö palkaksi harjoittelijan palkkaa. Se, että Koulumies oli työskennellyt toimittajana eri medioissa reilut kymmenen vuotta, ei kuulemma vaikuttanut asiaan. Vain työkokemus Yleisradiossa katsottiin eduksi. Ammattitaidolla ja toimittajan koulutuksella tai kokemuksella ei ollut vaikutusta asiaan. Koulumiehen mielestä Yleisradioon oli pesiytynyt omituinen puoluepoliittinen konsensus, joka oli johtanut journalismin kannalta kummalliseen menettelyyn. Vähän samanlaista kohtelua sain itsekin kokea, kun reilun 20 vuoden kokemus jutunteossa mitätöitiin puheella ammattitaidottomuudesta.

Vuonna 2008 päättyneen Yleisradion toimittajauran jälkeen Jyrki Koulumies on keskittynyt kirjojen kirjoittamiseen. Hän on hyödyntänyt erityisesti Venäjä-osaamistaan monissa kirjoissaan. Lisäksi hän teki toimittajan hommia Kuntaliiton julkaisuosastolla monen muun eläköityneen toimittajan tavoin.

Muistelmateos Koulumies riittää on kirjoitettu sarkastisella ja ironisella otteella. Joku lukija saattaa jopa närkästyä Koulumiehen kommenteista mutta kyllä kirjoittaja seisoo tanakasti näkemystensä takana. Monen muun vanhan toimittajan tavoin Jyrki Koulumies arvostelee nykytoimittajien löysää kielenkäyttöä ja liikaa tuttavallisuutta mitä nämä osoittavat haastateltaville. Tiukka ja asiallinen suhtautuminen haastateltaviin takaa Koulumiehen mielestä parhaan lopputuloksen. Siinä minäkin voin yhtyä hänen näkemyksiinsä. Vanhan ajan toimittajantyötä arvostavien ja kaipaavien kannattaa tutustua näihin muistelmiin.

Juha Pikkarainen

 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jaakko Kolmonen Leivinuunit ja uuniherkut Patakolmonen ky 2008

Satu Itkonen: Martti Huuhaa Innasen susia ja suonuijia Pohjoinen 1994

Timo Leskelä (toim.) Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta Tammi 2008