Minna Lindgren Armon Anneli Teos 2021

Nyt kun sote yli vuosikymmenen väännön jälkeen on lopulta saatu päätetyksi ja edessä on päätöksen saattaminen käytäntöön, kannattaa miettiä, miksi tähän kaikkeen meni niin kauan aikaa? Eivätkö maailman onnellisimman kansan päättäjät kykene nopeampaan päätöksentekoon, vai on joillakin päättäjillä ns. oma lehmä ojassa? Hyötyykö joku siitä, etteivät ihmiset varsinkaan syrjäseuduilla saa sosiaali- ja terveyspalveluita edes rahalla ja sen takia pitää muuttaa pois kotiseudulta vieraille maille kaupunkeihin ja kasvukeskuksiin.

Vanhusten ja ikäihmisten asioita humoristisesti mutta luutuneita käsityksiä ravistellen on aikaisemmissa suuren suosion saavuttaneissa kirjoissaan käsitellyt poispotkittu Ylen musiikkipäällikkö Minna Lindgren. Uusimmassa Teoksen kustantamassa romaanissaan Armon Anneli hän käsittelee pienen kunnan asioita, kun sitä sotea ei ole saatu aikaiseksi ja kaikki palvelut on viety kauas syrjäseuduilla asuvien ihmisten ulottumattomiin. Suuren kansainvälisen suosion vuonna 1963 syntynyt Lindgren sai vuosina 2013 – 2015 ilmestyneellä Ehtoolehto-sarjallaan. Kirjailijatyönsä ohella Minna Lindgren tekee toimittajan hommia eri medioissa.

Opettajantyöhön pääkaupunkiseudulla kyllästynyt ja oikeastaan nykykoulun ongelmien takia loppuunpalanut Anneli Kaulimo on vaihtanut alaa. Hän kouluttautui eläinlääkäriksi ja sai määräaikaisen eläinlääkärin viran Haaromäen kunnaneläinlääkärinä. Yhdessä lääkärimiehensä Kallen kanssa he muuttivat maalle. Annelin eläinlääkärin homma todennäköisesti loppuu määräajan jälkeen, eikä Kallenkaan osa-aikainen homma kunnan terveyskioskissa ole kovin pysyvä.

Molempien praktiikat ovat tyhjentyneessä Haaromäen kunnan keskustassa. Annelin vastaanotto on entisessä kirjakaupassa ja Kallen R-kioskissa, missä on myös postin, poliisin, TE-toimiston ja lastensuojelun toiminnot. Tietenkin R-kioskissa otetaan vastaan myös lottokuponkeja. Vaikka Lindgrenin kuvaus Haaromäen kunnan palveluvarustuksesta tuntuu hullulta ja huvittavalta, sama tilanne on totta isossa osassa maamme pikkukuntia.

Monet Annelin asiakkaista asuvat etäällä ja Anneli joutuu ajamaan paljon autoa. Hän hyödyntää automatkansa kuuntelemalla Beethovenin jousikvartettoja. Nykyisillä äänentoistolaitteilla ne kuulostavat kelvollisilta. Yksi vakioasiakkaista on sikafarmari Roima Hurme. Annelia edeltänyt eläinlääkäri on katsonut läpi sormien Hurmeen sikalaa mutta Anneli ei aio jatkaa samalla linjalla. Annelin mielestä Hurmeen sikala pitää sulkea, ellei tilalla tehdä isoa remonttia. Siihen Hurmeella ei ole varaa ja edessä taitaa olla eläinten lahtaus. Miten Roima Hurmeen elämän sitten käy?

Haaromäessa Anneli kohtaa työssään monien tuotantoeläinten lisäksi hyvin laajan kirjon kaikenlaisia eläimiä, joita ihmisillä on lemmikkinä. Tavanomaisten koirien, kissojen ja pikkujyrjijöiden lisäksi paikkakunnalta löytyy australialainen kääpiöparta-agama, joka on jonkinlainen lisko. Eläinlääkärille nämä erilaiset pikkueläimet eivät ole ongelmia mutta näiden omistajien kanssa tilanne on toinen. Nämä vaativat pienille lemmikeilleen parempaa hoitoa kuin ihmisille. Lemmikeille pitäisi tehdä abortteja tai laajoja sisäelinten leikkauksia. Lisäksi omistajat ihmettelevät, miksi Kela ei korvaa eläinten magneettikuvauksia tai muita kalliita hoitoja.

Oman erikoisen lisänsä ja hyvän vertailukohdan Annelin ja Kallen, eläinlääkärin ja ihmislääkärin eettisiin pohdintoihin aiheuttaa Kallen sisko Tiina, joka sairastaa kuolemaan johtavaa ALS:ia. Eläminen Helsingissä tulee Tiinalle mahdottomaksi ja hän muuttaa Annelin ja Kallen luo Haaromäkeen. Anneli joutuu hoitamaan sairaita lemmikkejä, joita omistajat haluaisivat hoidettavan mahdollisimman pitkään mutta voi aina turvautua sairaiden eläinten lopettamiseen. Ihmisten kohdalla asiat ovat usein toisinpäin. Parantumatonta tautia sairastava ihminen saa turhaan anoa armoa ja toivoa kuolemaa, koska laki kieltää eutanasian.

Minna Lindgren on kirjoittanut humoristisen mutta jäätävän todellisen romaanin nykytodellisuudesta. Maaseudun taajamat tyhjenevät vauhdilla ja ihmisten palvelut pakenevat verkkoon ja kasvukeskuksiin. Vähempiosaiset pärjäävät huonosti maalla ja kaupungissa, vaikka Suomessa asuu maailman onnellisin kansa. Romaanin tapahtumat välillä naurattavat vesissä silmin mutta lukijan hymy hyytyy, jos hän ajattelee tapahtumia jokaisen ihmisen arjessa. Armon Anneli on hyvin ajankohtainen ja hauska romaani, vaikka sen aihe on vakava.

Juha Pikkarainen