Vesa Somppi Matti Huutola Heikomman puolella Otava 2020


Aktiivisena ay-miehenä mutta jo eläkeläisenä olen huolissani seurannut ay-liikkeen arvostuksen laskua. Yhä useampi nuori kokee ay-liikkeen vieraaksi, eikä liity oman alansa ammattiliittoon töihin tullessaan. Tämä on seurausta sekä ay-liikkestä itsestään mutta ennenkaikkea Suomen oikeistohallitusten pitkään jatkuneesta ay-liikkeen mollauksesta. Tähän on työnantajapuoli mielellään tarttunut ja lisännyt omat mausteensa. Ay-liikkeen omana syynä arvostuksen ja jäsenmäärän vähenemiseen varmasti on nuorille vieraat perinteiset toimintatavat ja muutoksen pelko.

Sisältänähdyn kokemuksen ay-liikkeestä ja siellä toimivista ihmisistä tarjoaa toimittaja Vesa Somppi viime vuonna ilmestyneessä kirjassaan Matti Huutola, alaotsakkeen Heikomman puolella. Kirjan on kustantanut Otava. Vaikka kirja ilmestyi viime vuonna, on se yhä hyvin ajankohtainen. Vaatimukset paikallisesta sopimisesta vain kiihtyvät ja samanaikaisesti aktiivisesti unohdetaan kolmikannalla saadut hyvät tulokset. Yhdessä sovittu lomautusjärjestelmä pelasti Suomen talouden koronan kynsissä. Monet muutkin ay-liikkeen ja työnantajaliittojen yhdessä sopimat asiat pyritään tietoisesti unohtamaan, jotta muutos työntekijöiden kannalta huonompaan suuntaan saataisiin aikaan.

Matti Huutola syntyi vuonna 1959 Lehtojärvellä silloisessa Rovaniemen maalaiskunnassa. Pienen kylän ja yhdeksänlapsisen perheen turvallinen kasvuympäristö laajeni, kun Matti lähti syksyllä 1975 ammattikouluun Rovaniemelle. Asunto löytyi jo puretun Rovaniemen työväentalon kellarikerroksesta. Siellä oleva huone oli Huutoloilla vuokralla pitkään, sillä Matin ja muiden sisarusten lisäksi näiden lapsetkin asuivat huoneessa opiskellessaan Rovaniemellä. Matti suoritti kirvesmiehen tutkinnon vuonna 1976 ja oli töissä rakennuksilla kirvesmiehenä ja mittakirvesmiehenä toistakymmentä vuotta ennen kuin vuonna 1990 aloitti Rakennusliiton aluetoimitsijana Lapissa. Itse tutustuin Mattiin vuonna 1990, kun olin pääluottamusmiehenä Kemijärven sellutehtaalla. Pidimme tuolloin Lapin suurimpien työmaiden pääluottamusmiesten tapaamisia, joihin Mattikin innokkaasti osallistui.

Matti Huutolan kiinnostus ay-liikkeeseen ja politiikkaan oli kodin peruja ja politiikkaa puhuttiin myös rakennustyömailla. Ay-toimitsijaa tietenkin pyydettiin kunnallisvaaliehdokkaaksi ja vuonna 1993 hän aloitti Rovaniemen maalaiskunnan kunnanvaltuustossa. Valtuutetun tehtävä jatkui kolme kautta ja jatkuu taas uudelleen, kun Matti Huutola valittiin kesäkuussa Rovaniemen kaupunginvaltuustoon. Kansanedustajana Matti Huutola oli vajaat kaksi kautta noustuaan eduskuntaan varapaikalta Asko Apukan jälkeen. Kevään 2003 vaaleissa Matti Huutola putosi eduskunnasta ja palasi ay-toimitsijan töihin Rovaniemelle.

Juuri sopivasti saman vuoden syksyllä avautui Vasemmmistoliiton paikka SAK:n kakkosmieheksi, kun Pekka Ahmavaara jäi eläkkeelle. Puolueen varapuheenjohtajana ja ihan oikeana duunarina Matti Huutola oli etulyöntiasemassa. Hän voitti aina jaloilleen putoavan Matti Viialaisen lopullisessa äänestyksessä. Eräänlaiseksi sloganiksi nousi Matti Huutolan kommetti Lapin Kansassa 24.11.2003. ” Ei saa olla SAK:ssa haitaksi, jos tietää, mille työläisen hiki haisee.” SAK:n hallituksen varapuheenjohtajana Matti Huutola toimi vuosina 2004 – 2020 kolmen puheenjohtajan Lauri Ihalaisen, Lauri Lylyn ja Jorma Elorannan työparina.

Matti Huutolalle isona ja kovaäänisenä miehenä on sattunut ja tapahtunut kaikenlaista ja näistä sattumuksista Vesa Somppi kirjoittaa hauskasti. Matti Huutolasta on sanottu, että hän on kävelevä katastrofi. Tietoisesti hän ei ole hakeutunut ongelmatilanteisiin mutta silti monenlaisia kommelluksia sattui. Linnan kutsuilla Matti tempaisi toisten pyynnöstä tiukan ikkunan auki ja tiputti ikkunalaudalla olleet lasiesineet lattialle. Kaipa kyse oli kalliista esineistä, koska sen jälkeen ei kutsuja presidentinlinnaan ole tullut.

Matti Huutola itse arvostaa kaikkia eteen tulleita työtehtäviään mutta mieluisimpana hän pitää työtään ay-liikkeessä. Hän pystyi SAK:ssa eduskuntaa paremmin hyödyntämään käytännössä opittua osaamistaan. Mieleltään Matti Huutola on aivan tavallinen duunari, kirvesmies, ei mikään ay-johtaja.

Vesa Sompin kirjoittamasta vapaamuotoisesta Matti Huutolan elämäkerrasta lukija oppii sen, että vaatimattomista lähtökohdistakin voi päästä pitkälle. Kirjasta oppii myös sen, ettei maine nouse päähän jokaisella yhteiskunnan korkeille paikoille päässeellä. Nimitystä reilu Lapin jätkä pitää kunniallisimpana luonnehdintana minkä suomalainen mies voi saada EK:n eläkkeellä oleva työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen. Matti Huutola on varmasti ansainnut tuon nimityksen.


Juha Pikkarainen



 

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jorma Sutinen Yksinkertaisesti kaunis Myllylahti 2006

22.9.2006 Monissa uskonnoissa ja kulttuureissa kehitysvammaista ihmistä pidetään todellisena Jumalan lahjana meille ns. normaaleille ihmisille. Hänessä asuu yksinkertainen rehellisyys ja luottamus maailman puhtauteen ja hyvyyteen. Näin siitä huolimatta, että kehitysvammaiset joutuvat kaikkialla maailmassa kokemaan häpeää, ylenkatsetta ja halveksuntaa. Jännitimme kovin porukalla sitä, miten kehitysvammainen veljemme Jari suhtautuisi asiaan, kun äitimme pääsi pitkän sairaalareissun jälkeen kotiin. Jaria piti vähän valmistaa asialle, kun äitiä ei voinutkaan vielä halata. Kaikki oli Jarin mielestä nyt hyvin, koska äiti oli taas kotona. Jari saattoi rauhassa ja hyvillä mielin palata kortteeriinsa Kotipolulle. Parasta Jarin mielestä oli se, että äiti oli oikeasti hengissä hänen silmiensä edessä. Kumpa me muutkin tyytyisimme yhtä vähään. Kajaanilainen pappi Jorma Sutinen on kirjoittanut erittäin tärkeän ja puhuttelevan kirjan meille kaikille, ei pelkästään niille, joiden perheess...
Lue lisää

Jaakko Kolmonen Leivinuunit ja uuniherkut Patakolmonen ky 2008

19.12.2008 Kun on elämäntyönsä tehnyt energiantekemisen parissa, ei voi kuin ihmetellä maan johtavien poliitikkojen puheita EU:n viikko sitten tekemän ilmasto- ja energiapäätöksen jälkeen. Suomen on lisättävä uusiutuvan energian käyttöä valtavasti tulevina vuosina mutta meillä toimitaan koko ajan päinvastoin. Uusiutuvaa energiaa tuottavia, hyvin toimivia ja kannattavia laitoksia suljetaan ja kuvitellaan ratkaisujen asiaan löytyvän jostakin kuin taikomalla. Vastuuta ilmastonmuuto- ja energia-asiassa sysätään meille tavallisille ihmisille, vaikka meidän arjessa tekemät toimet ovat vain murunen kokonaisuudessa. Miksi tässäkin elintärkeässä asiassa toimitaan pelkillä mielikuvilla, vaikka ne eivät auta meitä mitenkään? Kohti tuhoa on kai mukavampi mennä hymyssä suin ja kuvitellen, että edessäpäin on jotakin muuta kuin tuho. Pienen ihmisen yksi ratkaisu ilmastonmuutosta vastaan voi olla leivinuunin valitseminen yhdeksi lämmitysmuodoksi omakotitaloonsa. Meillä Suomessa on kaikkiaan...
Lue lisää

Satu Itkonen: Martti Huuhaa Innasen susia ja suonuijia Pohjoinen 1994

27.9.1994 Melkein jokainen keski-ikäinen ja sitä vanhempi suomalainen muistaa Martti Innasen kuolemattomat iskelmäparodiat Elsa, kohtalon lapsi ja Esteri, tyttö sadepisarain. Ainakin Elsa-tango voitti radion silloisen listan, niin muistan. Martti Innanen syntyi Helsingissä vuonna 1931. Hänen muusikon uransa alkoi jo vuonna 1950 ja kesti 35 vuotta. Päätoimiseksi muusikoksi hän uskaltautui vasta vuonna 1968 iskelmäparodioitten menestyksen jälkeen. Musiikin tekemisen ja soittamisen lisäksi Martti Innanen on kirjoittanut lukuisia jatkokuunnelmia radioon ja monenlaisia tarinoita ja pakinoita eri lehtiin. Martti Innasen viimeisin aluevaltaus on kuvataide. Vuodesta 1974 alkaen hän on ripustanut naivistisia taulujaan lukuisiin eri näyttelyihin. Taulujen tekeminen tuli Innaselle niin tärkeäksi, että hän lopetti musiikintekemisen ja ryhtyi päätoimiseksi kuvataiteilijaksi vuonna 1985. Tästä uusimmasta Innasesta, naivistisesta kuvataiteilijasta, on Pohjoinen kustantanut Satu Itkosen...
Lue lisää