Timo Kalevi Forss: Helismaa Like 2021


Tuskin kenenkään muun iskelmasanoittajan kappaleita soi radiossa joka päivä, vaikka tekijän kuolemasta on kulunut melkein 60 vuotta. Kukaan alan ihmisistä ei nauti niin varauksetonta arvonantoa kuin hän. Kaikki iskelmien tai suomalaisen rockin sanoittajat sanovat olevansa velkaa hänelle. Näin ovat sanoneet myös hänen jälkeensä tulleet mutta jo edesmenneet tekijät. Tämä vuonna 1965 vain 51-vuotiaana kuollut sanoittajamestari on tietenkin Reino Helismaa.

Äsken ilmestyi Liken kustantamana Timo Kalevi Forssin kirjoittama Reino Helismaan elämäkerta. Se on nimeltään Helismaa – sanoittajamestarin värikäs ja traaginen elämä. Vuonna 1967 syntynyt Forss on muusikko ja lauluntekijä mutta paremmin hänet tunnetaan tietokirjailijana. Hän on kirjoittanut suomalaisesta tangosta ja poliittisesta laululiikkeestä. Suurimman suosion Forss sai vuonna 2017 ilmestyneestä Gösta Sundqvistin elämäkerrasta, josta otettiin useita painoksia.

Reino Helismaa alunperin Helenius syntyi 12.7.2013 Helsingissä. Hän jäi orvoksi, kun saksalaiset ampuivat hänen isänsä sisällissodan lopulla. Tämä oli työväenhenkinen mutta ei osallistunut sisällissotaan. Perheen äiti vei viisilapsisen joukkonsa sukulaisten luokse Laukaalle. Perhe muutti kuitenkin jo samana vuonna Lahteen, minne äidin veli oli perustanut kirjapainon. Lahdessa Helismaa kävi keskikoulun minkä jälkeen hän meni armeijaan. Erilaisten hanttihommien jälkeen Helismaa meni vuonna 1935 enonsa kirjapainoon konelatojaksi. Tässä tuossa Helismaa oli hyvin nopea ja hänen ilmiömäinen kielitajunsa pääsi oikeuksiin.

Armeijassa Reino Helismaa hankki ensimmäisen soittimensa, kaksirivisen hanurin. Hän esitti illanvietoissa J.Alred Tannerin kupletteja mutta Tannerin sävellyksiin syntyi myös omia sanoituksia. Palattuaan armeijasta Lahteen Helismaa perusti kavereiden kanssa Salpausselän Laulupojat. Yhtye esiintyi erilaisissa illanvietoissa ja radiossa. Tuohon aikaan Helismaan omaksi soittimeksi vakiintui kitara. Samoihin aikoihin Helismaa alkoi käydä Lahden sos.dem. nuorten kokouksissa. Hän liittyi myös Lahden Kisälleihin ja alkoi kirjoittaa ryhmälle tekstejä. Reino Helismaa meni naimisiin vuonna 1936 ja nuoripari muutti Viipuriin, missä Helismaa työskenteli edelleen konelatojama mutta erilaiset esiintymiset toivat lisätuloja. Aika Viipurissa päättyi talvisotaan ja perhe menetti yhtä matkalaukkua lukuunottamatta koko omaisuutensa. Helsingistä löytyi konelatojan hommia ja perhe muutti perässä.

Jo Lahdessa ollessaan Helismaa alkoi julkaista omia tekstejään enonsa kirjapainon kustantamassa Isku-lehdessä, jonka päätoimittajana hän toimi. Helismaan kirjoitustahti oli kova alusta asti. Isku-lehteen hän kirjoitti viikottain pari novellia, pääkirjoituksen ja pakinan. Päivät hän oli konelatojana ja illalla saattoi esiintyä jossakin. Sota-aikana Helismaa jatkoi lyhyen rintamapalvelun jälkeen esiintymistä mm. Punamustat-orkesterissa sekä sotilaille että kotirintamalla esiintyen.

Sodan jälkeen samassa yksikössä palvelleet Tapio Rautavaara ja Reino Helismaa tapasivat ja alkoivat suunnitella omaa kiertuetta. Rautavaaran olympiavoitto nosti suosion huippuunsa ja molemmat uskaltautuivat päätoimisiksi esiintyjiksi. Kohta joukkoon liittyi Esa Pakarinen haitareineen. Reino Helismaa kirjoitti parhaat sanoituksensa juuri Tapio Rautavaaralle, vaikka välit viilenivät Rautavaaran lähdettyä soolouralle 1950-luvun alussa.

Suomalaisen kevyen musiikin kentie onnellisin sattuma oli Reino Helismaan ja Toivo Kärjen tapaamisen vuoden 1950 lopulla. Kärki sai Helismaan innostumaan kuplettien lisäksi muidenkin kappaleiden sanoittamista. Tämä tietenkin vähensi Helismaan roolia säveltäjänä mutta onneksi hän on säveltänyt muutaman kuolemattoman kappaleen juuri Tapio Rautavaaran esitettäväksi. Näistä lie kuuluisin Päivänsäde ja menninkäinen vuodelta 1949. Tunnetuimman levytyksen tästä kappaleesta Rautavaara teki viisi kuukautta Helismaan kuoleman jälkeen vuonna 1965.

Reino Helismaa oli ilmiömäinen sanataiteilija. Parikymmenvuotisen sanoittajauransa aikana Helismaa teki yli 5000 sanoitusta, joista 1500 on levytetty. Täydellinen luettelo levytyksistä löytyy kirjan lopusta. Sanoitusten lisäksi Helismaa kirjoitti yli 30 elokuvakäsikirjoitusta, kymmenkunta revyytä ja saman määrän näytelmiä, lähes sata radiohupailua ja parikymmentä tv-käsikirjoitusta. Ehkäpä suuri kirjoittamisen vaivattomuus aiheutti sen, että Helismaa kirjoitti kaikkea laadun kustannuksella. Joukkoon mahtui paljon pelkkää hömppää. Lisäksi 1950-luvulla vellonut vilkas keskustelu tai väittely korkeakulttuurin ja rillumarein välillä leimasi aikaa. Reino Helismaa kirjoitti tahallaan näytelmän Ruoska ja rakkaus salanimellä. Aluksi näytelmää kehuttiin mutta kun tekijäksi paljastui Helismaa, ääni muuttui kellossa.

Timo Kalevi Forssin elämäkerta Reino Helismaasta on kirjoitettu pieteetillä kohdetta kunnioittaen. Kirjan lopussa on täydelliset luettelot Reino Helismaan kirjoituksista. Luettelon laajuus, yli 80 sivua, vetää lukijan hiljaiseksi. Mitä kaikkea Reino Helismaa olisi saanut aikaan, jos hänen uransa olisi jatkunut eläkkeelle asti?


Juha Pikkarainen

 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jaakko Kolmonen Leivinuunit ja uuniherkut Patakolmonen ky 2008

Satu Itkonen: Martti Huuhaa Innasen susia ja suonuijia Pohjoinen 1994

Timo Leskelä (toim.) Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta Tammi 2008