Anna Kontula: Pikkuporvarit Into 2021


1960- ja 70-luvuilla sosiologia oli kovassa kurssissa, kun suomalaista yhteiskuntaa ja sen rakenteita uudistettiin voimakkaasti. Tuossa työssä tarvittiin myös tieteellistä tutkimusta, jossa selvitettiin ihmisten asenteita ja odotuksia. Siihen työhön sosiologia ja sosiaalipsykologia sopivat kuin nyrkki silmään. Erik Allardt, Yrjö Littunen ja Antti Eskola tulivat kaikille suomalaisille tutuiksi, sillä he olivat alvariinsa esillä televisiossa ja lehdistössä. Yleiseen keskusteluun tuli uusia sanoja ja käsitteitä tilastotieteestä, joita sosiologit käyttivät, kuten trendi ja jakauma. Tuolloin lähes jokainen yliopisto-opiskelija joutui tenttimään Antti Eskolan Sosiologian tutkimusmenetelmät 1:n, josta otettiin lukuisia uusintapainoksia.

Äsken ilmestyi kansanedustaja ja sosiologi Anna Kontulan tärkeä sosiologinen puheenvuoro nimeltään Pikkuporvarit, alaotsakkeena Pohdintaa aikamme hengestä. Kirjan on kustantanut Into. Vuonna 1977 syntynyt Anna Kontula on kolmannen kauden Vasemmistoliiton kansanedustaja Tampereelta. Hän on ahkera yhteiskunnallinen keskustelija. Koulutukseltaan hän on yhteiskuntatieteiden tohtori. Vuonna 2018 hänet palkittiin valtion tiedonjulkistamispalkinnolla kirjastaan Eduskunta – ystäviä ja vihamiehiä. Siinä Kontula tutki eduskunnan sisäisiä konflikteja ja miten konflikteista huolimatta voi tehdä lainsäädäntötyötä.

Pikkuporvarit kirjan johdannossa Kontula kirjoittaa, että pikkuporvarillisuus elää juuri nyt kulta-aikaansa. Keskiluokka on joka puolella maailmaa supistumassa, kun alemman keskiluokan ihmiset putoavat luokkajaossa työväenluokkaan. Syynä putoamiseen on hyvinvointivaltion pohjan rapautuminen. 1960- ja 70-luvuilla uudet ihmiset nousivat yhteiskunnan luokkaportaikossa työväenluokasta keskiluokkaan vaurauden lisääntyessä mutta nyt suunta on päinvastainen. Muutoksen seurauksena keskiluokkaiseen elämänmuotoon olennaisesti kuuluva pikkuporvarillisuus joutuu taistelemaan ankarasti olemassaolostaan. Tämän takia pikkuporvareiden elämänasenteeseen olennaisesti kuuluvat vaatimukset järjestyksestä ja kontrollista voivat johtaa vaarallisiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin. Mistä hinnasta tahansa pikkuporvari takertuu jo saavutettuun ja kaikenlainen muutos koetaan uhkaksi. Tämä lie yksi syy populismin voimakkaaseen nousuun eri puolilla maailmaa, kun pikkuporvarit äänestävät populistisia puolueita.

Anna Kontula tarkastelee kirjassaan pikkuporvarillista ajatustapaa ja elämänmuotoa erilaisin esimerkein. Monet maailmankirjallisuuden klassikot Henrik Ibsenin näytelmästä Nukkekoti alkaen kuvaavat paljastavasti pikkuporvarillista elämäntapaa missä nimenomaan jo saavutettuun tyytyminen ja muutoksen pelko hallitsevat elämää. Siihen kuuluvat myös usko erilaisiin hierarkioihin ja eräänlainen ulkokultaisuus. Pikkuporvari on mieltynyt häiriöttömään ja helppoon elämään ja takertuu tämän takia menneeseen. Kaikki uusi koetaan uhkaksi.

Anna Kontula kuva mielestäni mainiosti sitä, miten pikkuporvari toimii yhteiskunnallisen aseman uhatessa huonontua erilaisten häiriöiden takia. Hän turvautuu oman elämän pitämiseen järjestyksessä. Hän kiinnostuu kotinsa sisustamisesta, muuttaa huonekalujen järjestystä ja järjestelee kaappinsa uudelleen, jotta ei näkisi uhkaavaa yhteiskunnallista muutosta. Tällainen käyttäytyminen on toki tuttua joskus jokaiselle, eikä kyse ole aina pikkuporvarillisuudesta. Omat vehkeet on hyvä pitää järjestyksessä mutta joku tolkku järjestelemisessäkin pitää olla.

Yhteiskunnallinen tilanne on eri puolilla maailmaa nyt poikkeuksellisen epävarma. Isot joukot pakolaisia on liikkeellä ja ilmastonmuutos uhkaa meitä kaikkia uskomme siihen tai emme. Pätkätyöt lisääntyvät ja elinkeinoelämä vaatii meilläkin yhä äänekkäämmin työmarkkinoiden toimivan sopimusjärjestelmän hajottamista. Monenlaisia muutoksia on ilmassa. Anna Kontulan mielestä pikkuporvarillisuus on tähän asti ollut yhteiskuntaa vakauttava voima mutta sen kyllästyessä rooliinsa, voi tapahtua vaikka mitä. Historiasta löytyy vaarallisia esimerkkejä 1930-luvulta, jolloin fasismi meilläkin nosti päätään. Pimeiden yhteiskunnallisten voimien tukijoukoissa oli paljon virkamiehiä, yrittäjiä ja opettajia eli pikkuporvareita.

Anna Kontulan kirja Pikkuporvarit on tänään hyvin ajankohtainen kirja. Se toisaalta varoittaa pikkuporvariuden vaaroista, kun yhteiskunnan luokkakierto on aleneva. Toisaalta Kontula antaa myös toivoa pikkuporvareille. Hänen mielestä nykyiselle kapitalismille pitää asettaa rajoja, jotta kaikki ihmiset myös pikkuporvarit voisivat yhä huolehtia omista pikkuasioistaan. Kontula kirjoittaa, että kapitalismi tarvitsee pikkuporvaria, sillä kapitalismin moottoreita ovat ahkera työkansa, velka ja kulutuskulttuuri. Antoisia lukuhetkiä


Juha Pikkarainen

 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jouko Aaltonen Agit-Prop Lauluja utopiasta SKS 2020

Jaakko Kolmonen Leivinuunit ja uuniherkut Patakolmonen ky 2008

Elina Viinamäki: Vaimoni ja muita henkilökohtaisia asioita Atena 2021