Anitra Komulainen: Punapääoman linnake Siltala 2021


Kaikki 1960-luvulla ja sitä ennen syntyneet itälappilaiset muistavat hyvin Osuusliike Sallan. Sillä oli Itä-Lapissa yli 30 kauppaa, kaksi tavarataloa, ravintoloita ja baareja, leipomo ja teurastamo sekä ainoana osuusliikkeenä koko maassa myös omia linja-autoja. Työntekijöitä oli enimmillään 250. Itsenäisen itälappilaisen työväen osuusliikkeen taru loppui vuonna 1983, kun perustettiin valtakunnallinen Osuuskunta Eka, johon kaikki työväen osuusliikkeet fuusioitiin. Tämä Suomen kolmanneksi suurin yritys kaatui 1990-luvun alkuvuosien lamaan. Ekan raunioille perustettiin yrityssaneerauksen kautta osuuskunta Tradeka, joka toimii yhä.

Historiantutkija Anitra Komulainen on kirjoittanut yksiin kansiin työväen osuustoimintaliikkeen historian nimeltään Punapääoman linnake, alaotsakkeena Työväen osuustoiminnan dramaattiset vaiheet. Kirjan esipuheen on kirjoittanut Markku Kuisma ja sen on kustantanut Siltala. Aikaisemmin työväen osuustoimintaliikkeestä on kirjoitettu kaksikin laajaa ja perusteellista tutkimusta mutta nyt on Komulainen kirjoittanut lukijaystävällisen ja tiivistetyn kirjan, jonka parissa lukijat varmasti viihtyvät.

Työväen osuustoimintaliike katsotaan alkaneeksi vuonna 1916, kun KK eli Kulutusosuuskuntien Keskusliitto perustettiin. Seuraavana vuonna perustettiin OTK osuusliikkeiden tukkukaupaksi ja perustamaan erilaisia tuotantolaitoksia, ensimmäiseksi silakan suolaamoita. Aluksi tämä kaksinapaisuus oli vahvuus, sillä KK hoiti erityisesti kuluttajavalistusta. Tunnetuin kuluttajavalistaja lienee Yrjö Kallinen. Sotien jälkeen kaksinapaisuudesta tuli ongelma, kun sekä KK että OTK kasvattivat omia organisaatioita ja yhdessä päätettiin kehittää erityisesti tuotantolaitoksia. Päivittäistavarakauppa jäi kymmeneksi vuodeksi sivuraiteelle. Vasta 1960-luvun alussa alettiin satsata uudelleen vähittäiskauppaan mikä näkyi myös Itä-Lapissa. Kemijärvelle ja Sallaan rakennettiin uudet ja komeat Centrum-tavaratalot.

Kuten jokainen tietää kasvaminen ja uuden tekeminen on kivaa ja kasvavassa toiminnassa halutaan olla mukana. Tämä näkyi työväen osuustoimintaliikkeessä jäsen- ja asiakasmäärän voimakkaana kasvuna. Kun yhteiskunnallinen murros 1960-luvulla alkoi voimistua ja ihmiset muuttivat maalta kaupunkeihin ja sankoin joukoin Ruotsiin, työväen osuustoimintaliike joutui vaikeuksiin. Kun organisaatiota olisi pitänyt supistaa ja kauppoja asiakkaiden vähetessä sulkea, oltiin vaikeuksissa. Työpaikoista ja hallintopaikoista pidettiin kiinni kynsin ja hampain. Talousvaikeuksissa turvauduttiin OTK:n apuun ja keskusliike joutui kattamaan paikallisten osuusliikkeiden velkoja.

Työväen osuusliikkeiden yhdistyminen yhdeksi valtakunnalliseksi osuuskunta Ekaksi toteutui vasta vuonna 1983, kun sen oikea aika olisi ollut jo 1960-luvulla. Ongelmaksi tuli myös se, että Elanto ja maan suurin markkina eli pääkaupunkiseutu jäi suurfuusion ulkopuolelle. Liian myöhään toteutettu fuusio yhdessä vakuutusyhtiö Kansan ja rakennusyhtiö Hakan ongelmien kanssa sekä virheellinen Valintatalo-ketjun osto aiheuttivat lisää vaikeuksia. Kun vielä kaiken päälle tuli 1990-luvun alun maailmanlaajuinen lama, kamelin selkä katkesi. Osuuskunta Eka joutui yrityssaneeraukseen ja monet sen omistamat yritykset tekivät konkurssin. Vuonna 1993 säädettin Eka-laki, jolla taattiin säästökassatallettajien saatavat.

Vuonna 1995 Ekan raunioille perustettiin Tradeka Oy hoitamaan vähittäistavarakauppaa ja osuuskunnan nimeksi tuli myös Tradeka. Kymmenen vuotta kestänyt yrityssaneeraus päättyi vuonna 2003. Voi rehellisesti sanoa, että saneeraus onnistui paljolti naisten voimin. Hyvin monen Siwan vastuullisena hoitajana oli nainen, myös hotelli- ja ravintolayhtiö Restelin työntekijöistä suurin osa oli naisia.Koska päivittäistavarakauppa oli Suomessa muuttunut kahden suuren K- ja S-ryhmän väliseksi taisteluksi, Tradeka luopui siitä kokonaan vuonna 2012. Vuonna 2017 luvuttiin myös hotellitoiminnasta. Tänään osuuskunta Tradekalla on merkittävä sijoitusomaisuus, ravintolatoimintaa sekä uusina toimintamuotoina hoiva-alan yhtiö Med Group ja A-katsastus Oy.

Pitkä ja monipolvinen on ollut tie työväen kulutusosuuskunnasta sijoittajaksi. Voi sanoa, että takana on loistava menneisyys, jonka merkitystä monikaan nykyihminen ei tunne. Senkin takia kannattaa tutustua Anitra Komulaisen jouhevasti ja paikoin jännittäväksikin kirjoitettuun työväen osuustoiminnan historiaan Punapääoman linnake. Punatiilisiä rakennuksia on paljon jäljellä eri puolilla Suomea, vaikka ne eivät enää olekaan työväenliikkeen hallussa. Näihin rakennuksiin liittyy paljon historiaa ja sen monenlaisia vaiheita. Anitra Komulaisen kirjoittamasta kirjasta tuo värikäs historia selviää mainiosti.


Juha Pikkarainen

 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jaakko Kolmonen Leivinuunit ja uuniherkut Patakolmonen ky 2008

Elina Viinamäki: Vaimoni ja muita henkilökohtaisia asioita Atena 2021

Anni Kytömäki Margarita Gummerus 2020