Jaana Torninoja-Latvala: Sylvi-Kyllikki Kilpi Into 2021

Suomessakin on useita pitkän kansanedustajauran tehneitä poliitikkoja, jotka eivät koskaan edenneet ministeriksi ja ovat painuneet unholaan. Näin siitä huolimatta, että omana aikanaan he ovat olla paljonkin julkisuudessa. He ovat voineet eduskunnassa vaikuttaa voimakkaasti yhteiskunnan muutokseen mutta silti historia on heidät unohtanut. Ajan kuluminen on armotonta, eikä se aina ole oikeudenmukaista.

Yksi nykyään unohdettu kansanedustaja oli Sylvi-Kyllikki Kilpi. Jaana Torninoja Latola on julkaissut hänestä elämäkerran nimeltään yksinkertaisesti Sylvi-Kyllikki Kilpi, alaotsakkeena Matka valtakunnan vaikuttajaksi. Kirjan on kustantanut Into. Sinervon lahjakas sisarussarja on kiinnostanut kirjoittajaa jo pitempään. Hän on julkaissut heistä useita artikkeleita ja vuonna 2017 hän julkaisi elämäkerran Sylvi-Kyllikin pikkusiskosta kirjailija Elvi Sinervosta.

Sylvi-Kyllikki Kilpi syntyi vuonna 1899 Alma ja Edvard Sinervon perheeseen. Hän oli perheen esikoinen ja piti tätä asemaa velvoittavana. Seitsenlapsinen hellahuoneessa asuva työläisperhe oli reilut sata vuotta sitten hyvin tavallinen. Sinervon perhe poikkesi muista sillä, että lapset kouluttautuivat ja heistä kolmesta tuli kirjailija. Perheen isä oli aktiivinen ay-liikkeessä ja kiinnostunut lukemisesta. Sylvi-Kyllikki halusi melkein väkisin opintielle ja sai vapaaoppilaspaikan Sörnäisten yhteiskoulusta. Myöhemmin koulusta tuli Kallion yhteiskoulu.

Kovasta halusta huolimatta oppikoulun käyminen ei ollut Sylvi-Kyllikille helppoa, koska matematiikka tuotti vaikeuksia ja hän sai ehdot useita kertoja. Kirjoista ja kirjoittamisesta innostuneena hän sai kehuja äidinkielen opettajiltaan. Erityisen innostunut hän oli varsinaista opettajaa sijaistaneen Ilmari Jäämaan kehuista. Tämä myös kehotti Sylvi-Kyllikkiä osallistumaan Nuoren Voiman kilpailuihin. Menestys kilpailuissa vahvisti itsetuntoa ja ajatus toimittajan töistä alkoi itää. Sisällissodan syttyessä tammikuun lopulla 1918 oli Sylvi-Kyllikki keskeyttänyt oppikoulun 7. luokalla. Koska hän työskenteli konekirjoittajana vallankumousoikeudessa ja oli avoimesti mielipiteiltään sosialisti, tyssäsi hänen koulunkäyntinsä Kallion yhteiskoulussa siihen. Ylioppilaaksi hän kirjoitti Vaasassa vuonna 1919, kun koko Sinervon perhe oli muuttanut Laihialle sukulaisten hoiviin.

Heti ylioppilaaksi kirjoittamisen jälkeen Sylvi-Kyllikki matkusti Helsinkiin ja haki toimittajaksi Suomen Sosialidemokraattiin. Päätoimittaja Hannes Ryömä kehotti häntä hakemaan aluksi pienempiin työväenlehtiin. Sylvi-Kyllikki lähti Turkuun ja pääsi toimittajaksi Demokraatti-lehteen. Turusta löytyi myös puoliso Eino, joka työskenteli toimittajana Turun Sanomissa. Pienessä lehdessä Sylvi-Kyllikki joutui tekemään töitä monipuolisesti pakinoinnista teatterikritiikkeihin. Avioliiton myötä Eino Kilpi liukui liberaalista porvarista sosialidemokraatiksi ja lopulta sotien jälkeen kansandemokraatiksi. Vaimon vaikutus muutokseen oli ilmeinen.

Kahden toimittajan perhe kulki Einon päätoimittajan pestien mukana Kansan Lehteen Tampereelle ja vuonna 1932 Helsinkiin Suomen Sosialidemokraattiin. Tampereella asuessaan Sylvi-Kyllikki kirjoitti ahkerasti mutta myös opiskeli Helsingin yliopistossa. Hän valmistui keväällä 1929 filosofian kanditaatiksi. Kolmilapsiseksi kasvaneen perheen muutettua Helsinkiin Sylvi-Kyllikki oli vaaleissa ehdokkaana ja nousi eduskuntaan varapaikalta syksyllä 1934. Kansanedustajan pesti jatkui vuoteen 1958, jolloin hän jäi pois vaaleista omasta halustaan.

Sylvi-Kyllikki Kilven poliittinen kanta oli aluksi tannerilainen mutta alkoi sotavuosina muuttua vasemmalle nuorempien siskojensa Airan ja Elvin perässä. Lopulta syyskuussa 1946 hän loikkasi SKDL:oon. Myös Eino Kilpi liittyi SKDL:oon, kun hänet erotettiin Suomen Sosialidemokraatin päätoimittajan tehtavistä. Vaikka sotien jälkeinen aika oli poliittisesti vilkasta, koki Sylvi-Kyllikki väsymystä koko politiikkaan. Kansanedustajan työstä luopumista helpotti se, että Eino valittiin kansanedustajaksi vuonna 1958.

Sylvi-Kyllikki Kilpi oli valittu Suomi-Neuvostoliitto-seuran puheenjohtajaksi vuonna 1946 ja hän jatkoi tuossa tehtävässä vuoteen 1961. Kun Eino Kilpi kuoli vuonna 1963, oli muistelmien kirjoittamisen aika. Sylvi-Kyllikki Kilpi julkaisi 1960-luvulla kolme muistelmateosta, minkä jälkeen hän vietti hiljaisen ja vähitellen unohdetun eläkeläisen elämää. Sylvi-Kyllikki Kilpi kuoli vuonna 1987.

Jaana Torninoja-Latolan rehellinen elämäkerta Sylvi-Kyllikki Kilvestä ei kaunistele tai hymistele vaatimattomista oloista lähteneen toimittajan ja poliitikon elämää. Hän kertoo suoraan myös Kilven avioparin ongelmista molempien syrjähyppyjä myöten. Runsas Sylvi-Kyllikki Kilven omien tekstien käyttö avaa häntä lukijalle myös taitavana kirjoittajana. Itse kaipasin kirjan loppuun lyhyttä koostetta Sylvi-Kyllikki Kilven elämän vaiheista.

Juha Pikkarainen