Kuutti Koski Zeniitti Like 2021

Kuten kouluhistoriasta tiedämme, aluksi Maata pidettiin litteänä mutta vähitellen kotiplaneettamme pyöreys alettiin ymmärtää. Aivan pyöreä Maa ei kuitenkaan ole. Englantilainen Isac Newton oletti maan litistyneen navoilta mutta varsinkin ranskalaiset tiedemiehet pitivät Maata navoiltaan suippona. Jotta asiaan saataisiin selvyys, Maata piti mitata. Suomi liittyy Maan muodon mittaamiseen kahdella tavalla. Vuosina 1736 – 37 ranskalainen Maupertuis teki mittauksia Tornion ja Pellon välillä. Hän osoitti Newtonin olleen oikeassa. Baltiansaksalainen Struve puolestaan rakensi kolmiomittaustornien ketjun Mustalta mereltä Jäämerelle 1810-luvulla. Mittaustulokset olivat samat mutta Maupertuista tarkemmat. Struven ketju on yksi Unescon maailmanperintökohteista.

Oulussa vuonna 1985 syntynyt Kuutti Koski on toisessa romaanissaan rohkeasti tarttunut historialliseen aiheeseen ja valinnut romaaninsa päähenkilöksi matemaatikko ja tutkimusmatkailija Maupertuiksen. Kirjan nimi on Zeniitti ja sen on kustantanut Like. Päätöikseen Koski tekee viestintää ja päätoimittaa ulkoministeriön kustantamaa Kehitys – lehteä. Kirjailijana hän aloitti vuonna 2016 Rovaniemelle sijoittuvalla romaanilla Kaira.

Romaanissa Maupertuis on palannut Lapista Pariisiin ja valmistautuu esittelemään matkansa tulokset Ranskan Akatemiassa. Ne osoittavat kiistattomasti, että Newton oli oikeassa ja Maa muistuttaa mandariinia eli on navoiltaan hieman litistynyt. Kartesiolaiset, jotka tuolloin olivat Ranskan Akatemiassa vallassa, painottivat havaintojen sijasta järkeilyä. He olivat eri mieltä ja pitivät Maata sitruunan muotoisena. Akatemia tyrmää Maupertuiksen tutkimustulokset ja väittää hänen käyttäneen kelvottomia englantilaisia laitteita mittauksissaan. Hyvin tarkkaa tieteellistä työtä tehnyt Maupertuis masentuu mutta oivaltaa, että voisi todistaa Lapissa tehdyt mittauksensa oikeiksi toistaessaan laitteillaan mittaukset Ranskassa.

Maupertuis aloittaa tarkistusmittaukset ja saa Lapissa käytetyillä laitteilla samat mittaustulokset kuin ranskalaisillakin laitteilla on saatu. Enää hänen Lapissa saamiaan tuloksia eivät kartesiolaiset voi kiistää. Maupertuis saa Akatemialta julkaisuluvan Lapissa tehdyille tutkimustuloksille. Sen seurauksena hänet valitaan Ranskan Akatemian johtoon vuosiksi 1742 – 44.

Valistuksen aikana 1700 – luvulla tiedemaailma oli jo kansainvälistä. Monet yliopistot ja Akatemiat julkaisivat erilaisia tutkimuksia runsaasti, vaikka sensuuri oli voimassa. Myös lehdistö kirjoitti tehdyistä tutkimuksista ja erilaisissa salongeissa, tuon ajan kokoontumispaikoissa, uusista tutkimuksista keskusteltiin vilkkaasti. Maupertuiksen Lapin retki herätti huomiota ja hän sai kertoa matkastaan maan ääriin kiinnostuneille kuulijoille. Kun matkaan liittyi myös juoruja läheisistä suhteista paikallisten merkkihenkilöiden tyttärien kanssa, kiinnostus vain kasvoi.

Valistuksen ajan suurvaltojen hovit olivat myös kiinnostuneita tiedemiesten tekemistä tutkimuksista. Maupertuis saikin kutsun Preussin kuninkaalta tulla Berliiniin Preussin Akatemian johtoon. Vaikka Maupertuis oli ranskalainen, hän valitsi Preussin Akatemian vapaanpien toimintamahdollisuuksien takia. Hän johti Preussin Akatemiaa vuosina 1744 – 57. Mutta eivät Euroopan suurvallat olleet kiinnostuneita vain puhtaasta tieteestä, sillä tiedemiesten tietoja saattoi hyödyntää myös sodissa, joita syttyi hyvinkin vähäisistä syistä.

Kun Ranskan ja Preussin välille puhkesi sota vuonna 1756, oli Maupertuis väärässä maassa. Hän sai Preussin kuninkaalta luvan palata Ranskaan mutta ei ollut tervetullut sinnekään. Hänen aikansa Berliinissä Preussin Akatemian johdossa koettiin maanpetturuudeksi. Viimeiset vuotensa Maupertuis oli Sveitsissä, missä kirjoitti tieteellistä testamenttiaan pienimmän vaikutuksen periaatteesta. Hän kuoli vuonna 1759 Baselissa 60 – vuotiaana.

Kuutti Koski on kirjoittanut vetävän ja verevän historiallisen romaanin Valistuksen ajan Euroopasta. Hän kykenee kuvaamaan uskottavasti tuon ajan julkkisten eli kuninkaiden, ministereiden, tiedemiesten ja kirjailijoiden välisiä räiskyviä ja usein vilpillisiä suhteita. Oma etu ohittaa usein puhtaan tieteellisen tiedon tai taiteelliset arvot. Voi sanoa, että kaikki mahdolliset keinot olivat sallittuja, kun omaa etua ajettiin. Aina ei ole kyse rahasta vaan pelkkä kunnia tai ensimmäiseksi ehtiminen riittävät. Hyvin karun mutta totuudellisen kuvan Koski kirjoittaa Valistuksen ajan kenties tunnetuimmasta kirjailijasta Voltairesta. Hän oli ylivoimainen sanankäyttäjä mutta ihmisenä varsinainen liero. Kuutti Kosken Zeniitti on mieltä kutkuttava tarina melkein 300 vuoden takaa. Ainakin tieteen historiasta kiinnostuneet lukijat nauttivat romaanin parissa.

Juha Pikkarainen