Pikkaraisen kirjakammi

21.12.2020 Jo edesmenneen tätini mies ajoi työelämässä ollessaan monta miljoonaa kilometriä erilaisia autoja. Hän sanoi aina, että pahimpia törttöilijöitä liikenteessä ovat Saabilla ajavat. Hänen mielestä saabismi lähentelee sairautta. Enimmillään Saabeja oli liikenteessä varmasti 1990-luvulla, jolloin niitä rakennettiin Uudessakaupungissakin. En tiedä onko tädin miehen väitteissä perää, jos on, niin Saabin autokseen valitsivat tietynlaiset ihmiset. He luottivat ruotsalaiseen autonvalmistukseen ja kokivat olevansa turvassaan Saabissaan. Muista liikenteessä olevista ei heidän mielestä tarvitse välittää, vaikka liikenteen sujuvuus on yhteispeliä. Vahvistusta Saabilla ajavien erilaisuudesta saa Johanna Hulkon syksyllä ilmestyneestä hauskasta mutta hieman traagisesta romaanista nimeltään Vähäisiä tyyppivikoja. Kirjan on kustantanut Atena. Kyseessä on vuonna 1969 syntyneen Hulkon kolmas romaani. Näiden lisäksi hän on julkaissut suosittuja ja palkittuja Geokätkijät-lastenkirjoja. Hulkk...

13.12.2020 Kun tunnettu kirjailija vaihtaa lajia laajasta ja vakavastiotettavasta historiallisesta romaanista dekkariin, aletaan helposti puhua välityöstä, ei niinkään uudesta aluevaltauksesta. Näin siitä huolimatta, että dekkareiden kirjoittaminen, kustantaminen ja lukeminen on tänään hyvin suosittua. Lähes koko ajan myyntilistojen kärjessä on muutama dekkari. Mutta dekkareitakin voi kirjoittaa monella tavalla, perinteisesti tai uutta luovasti. Entinen Ruotsin Akatemian jäsen ja sen päätoiminen sihteeri Peter Englund on kirjoittanut poikkeavan ja uusia uria aukovan dekkarin nimeltään Murha Sunnuntaitiellä. Kari Kosken suomentaman kirjan on kustantanut WSOY. Vuonna 1957 syntynyt Englund on koulutukseltaan historiantutkija. Hän on väitellyt tohtoriksi ja opettanut yliopistoissa. Hänet tunnetaan historiallisista romaaneista, jotka ovat herättäneet myös polemiikkia. Peter Englund erosi Ruotsin Akatemiasta vuonna 2018 metoo-kohun aikana, vaikkei häntä syytetty mistään. Murha Sunnunta...

7.12.2020 Minusta tuntuu, että ihmisten muistelmien ja muistelusten määrä on kasvanut viime vuosina. Vaikuttaako asiaan se, että sotien jälkeen syntyneet suuret ikäluokat ovat jo eläkeiässä ja heillä on aikaa muistella elämäänsä? Myös kirjoittaminen ja tekstin korjaaminen nykyvehkeillä on helpottanut asioiden ylöskirjaamista ja tarjolla on monenlaisia julkaisumahdollisuuksia. Varmasti myös autofiktion eli omaelämäkerrallisen kerronnan suosio on rohkaissut muistojen julkaisemiseen. Suuria ikäluokkia hieman vanhempi muistelija on rovaniemeläinen Esko Ranta. Hänen elämästä kertova kirja on nimeltään Selviytyjät, alaotsakkeena Kolmen sukupolven tarina. Kirjan on kustantanut Väyläkirjat. Vuonna 1940 syntynyt Ranta teki yli 30-vuotisen uran Yleisradiossa. Aluksi hän työskenteli radioteknikkona radio- ja tv-verkon sekä lähetysasemien parissa mutta ehti työskennellä myös äänitarkkailijana ja toimittajana. Eläköidyttyään vuonna 2003 hän teki vielä useita tv-elokuvia. Hänet on palkittu Lapin ...

30.11.2020 Romaani on ollut kirjallisuuden lajina tärkein viimeiset parisataa vuotta. Suuri lukeva yleisö lukee nimenomaan romaaneja, harvempi lukee novelleja tai runoja, näytelmistä puhumattakaan. Romaania kirjallisuuden lajina ei kahlitse oikeastaan mitkään säännöt. Joku kirjailija onkin sanonut, että romaani on kuin sika, se nielee kaiken ja on kaikkiruokainen. Romaaniin voi sisällyttää melkein mitä tahansa, eikä lukija edes hätkähdä. Tietenkin romaanin tarina ja sen juoni kiinnostaa lukijoita mutta ilman niitäkin voi romaanin kirjoittaa. Hyvä esimerkki romaanin kaikkiruokaisuudesta on Juha Seppälän uusin romaani nimeltään Syntymättömän testamentti. Kirjan on kustantanut Siltala. Vuonna 1956 syntynyt Seppälä asuu Porissa ja hän on kirjoittanut vuodesta 1986 alkaen hyvin laajan tuotannon; romaaneja, novelleja ja kuunnelmia. Hänen teoksiaan on ollut neljä kertaa ehdolla Finlandia-palkinnon saajaksi ja hän on saanut useita eri palkintoja. Syntymättömän testamentin kaikkiruokaisuud...

23.11.2020 Varmasti jokaiselle koululaiselle Suomessa on opetettu tai ainakin yhdessä on laulettu laulua Arvon mekin ansaitsemme Suomen maassa suuressa . Opettamisen yhteydessä on saatettu mainita, että laulun sanat kirjoitti Jaakko Juteini. Siihen tiedot laulun tekijästä usein jäävätkin. Kuka oli ja mitä teki tämä tuntematon mies? Vuonna 1954 syntynyt Eero Ojanen on laajentanut kirjallista tuotantoaan tärkeällä elämäkerralla nimeltään Jaakko Juteini, alaotsakkeena Suomen ensimmäisen kirjailijan tarina. Kirjan on kustantanut Into ja sen erinomaisen kuvituksen on laatinut Elina Salonen. Eero Ojanen on Jaakko Juteini -seuran puheenjohtaja. Aikaisemmin Ojanen on kirjoittanut lukuisia teoksia filosofiasta. Ojanen on syntynyt Hattulassa kuten Jaakko Juteinikin. Kansojen historia tehdään kynällä mutta aivan tyhjästä se ei synny. Suomen ja suomalaisuuden perusta luotiin ns. romantiikan aikana 1820-luvulta alkaen. Tuolloin kansakunnan kaapin päälle nostetut Snellman, Lönnrot, Topelius ...

15.11.2020 Parisuhteen muodostaminen ja lasten hankkiminen jo vakiintuneessa parisuhteessa ovat tänään lähes jokapäiväisiä aiheita, kun kuusikymppiset vanhemmat ja heidän nelikymppiset lapsensa tapaavat. Kun minä olin lastentekoiässä selvästi nuorempana, ei lapsentekoa suunniteltu. Lapset vain tulivat, kun ehkäisyssä lipsuttiin. Nuoren parin taloudellinen tilanne oli kokonaan toissijainen asia tai sitä ei edes vaivauduttu miettimään. Ajateltiin, että lapset tuovat leivän tullessaan. Tänään kaikki on toisin. Kirjailija Miika Nousiainen on viidennessä romaanissaan nimeltään Pintaremontti tarttunut parinmuodostuksen ja lapsen saamisen vaikeuksiin. Kirjan on kustantanut Otava. Vuonna 1973 syntynyt Nousiainen on tuttu paitsi kirjallisuuden ystäville myös tv-katselijoille tänään niin suosituissa viihteellisissä keskusteluohjelmissa. Hänen romaanejaan on sovitettu teatteriin ja elokuviksi, joista parhaillaan pyörii Metsäjätti elokuvateattereissa. Vaikka Pintaremontin päähenkilönä voi pit...

2.11.2020 Poliittisilla työväenlauluilla on ollut kaksi kulta-aikaa. Toisen maailmansodan jälkeen, kun äärivasemmiston toiminta Suomessa tuli lailliseksi, erilaiset kisällilauluryhmät olivat hyvin suosittuja. Monet ryhmät eivät tyytyneet perinteisiin työväen taistelulauluihin vaan tekivät itse musiikkinsa. Työväenrunoilijat kirjoittivat kisälliryhmille ajankohtaisia tekstejä. Toinen kulta-aika oli 1970-luvulla, jolloin uusia lauluryhmiä perustettiin. Heille kirjoittivat vasemmistolaiset runoilijat Aulikki Oksanen, Matti Rossi ja Marja-Leena Mikkola uudenlaisia tekstejä. Niitä sävelsivät Kaj Chydenius, Eero Ojanen ja Toni Edelmann. Kuuluisin uusista lauluryhmistä oli Agit-Prop ja varsinkin heidän laulunsa Kenen joukoissa seisot? Elokuvaohjaaja ja tuottaja Jouko Aaltonen kirjoitti lauluryhmästä kirjan nimeltään Agit-Prop, Lauluja utopiasta- Kirjan on kustantanut SKS. Vuonna 1956 syntynyt Aaltonen on tehnyt vuodesta 1990 alkaen yhteensä 25 dokumettielokuvaa. Näiden lisäksi hän on tuotta...