Pikkaraisen kirjakammi

Sanotaan, että matkailu avartaa ja tarjoaa elämyksiä. Matkailu liitetään lomaan ja silloin ihmiset haluavat kokea elämykset vaivattomasti itseään rasittamatta. Moni haluaa lomallakin elää kotimaansa tavoin ja tuttuja eväitä syöden. Näin matkailun avartaminen jää vähintään puutteelliseksi jopa vähäiseksi. Korona rajoitti matkailua rajusti mutta nyt taas ihmiset liikkuvat ympäri maailmaa entiseen tapaan. Kotkalainen kirjailija Jari Järvelä on reppureissannut koko aikuisikänsä. Hän aloitti interreilaamalla jo 17-vuotiaana ja liikkuu nykyäänkin mieluusti junalla. Viime syksynä Järvelä julkaisi matkustamisesta kertovan kirjoituskokoelman nimeltään Mozzarellakuu ja muita matkatarinoita. Kirjan on kustantanut Tammi. Vuonna 1966 syntynyt Järvelä on kokenut kirjailija, joka on julkaissut parikymmentä teosta vuodesta 1995 alkaen ja hänet on palkittu monilla palkinnoilla. Jari Järvelän ja hänen perheensä yhteinen harrastus on nimenomaan reppureissaaminen. Koko perheen suosikkimaita ovat I...

Julkisessa keskustelussa on puhuttu ihmisten turvattomuudesta yleisesti. Tällainen keskustelu saa helposti sellaisia piirteitä missä vaaditaan pelkästään kovempia rangaistuksia tai tiukempia keinoja viranomaisille puuttua asiaan. Vähemmän on mielestäni puhuttu siitä, miten yksineläjä, usein vanhus, selviää yksinkertaisesta arjesta, jos hän loukkaa itsensä vaikkapa kotitapaturmassa? Usein lapset asuvat kaukana, eikä ystäviäkään aina ole auttamassa. Viranomaiset kyllä auttavat mutta avun saaminen voi kestää pitkäänkin. Kaikki eivät kykene edes hakemaan apua tai kynnys avun pyytämiseen on liian korkea. Hädässä olevan ihmisen asema on hyvin hankala ja odottavan aika on pitkä. Ihmisen turvattomuuden ongelmat tulivat mieleeni, kun luin Roman Schatzin viime syksynä ilmestyneen romaanin nimeltään Kohtaus. Kirjan on kustantanut Otava. Vuonna 1960 Länsi-Saksassa syntynyt Schatz muutti Suomeen rakkauden perässä vuonna 1986 ja on Saksan ja Suomen kaksoiskansalainen. Hän on toimittaja ja ki...

Ilokseni olen huomannut, että kotipaikkakuntien lähihistoria on alkanut kiinnostaa ihmisiä. Olen vetänyt jo pitkään kansalaisopistossa Kemijärven lähihistoriaa käsittelevää muistelupiiriä ja osanotto on ollut kohtalainen. Samanlaisia kokemuksia on muiltakin paikkakunnilta. Vanhempien ja isovanhempien tavallinen arki kiinnostaa ihmisiä. Myös kirjallisuudessa on havaittavissa samanlainen ilmiö. Omakustanteina tai alueellisten kustantamoiden kustantamina ilmestyy paljon kaunokirjallisia teoksia, jotka liittyvät kiinteästi eri paikkakuntien entisajan arkiseen elämään. Anne Laurila on sukeltanut ylisen Kemijokivarren, nykyisen Savukosken, elämään reilut sata vuotta sitten. Hänen kaksiosaiseksi ajatellun romaaninsa ensimmäinen osa ilmestyi viime vuoden puolella ja on nimeltään Mettä-Hannun Selma. Kirjan on kustantanut Väyläkirjat. Toisen osan pitäisi ilmestyä tänä vuonna. Aikaisemmin Anne Laurila on julkaissut isovanhempiensa elämää kuvaavat Kummunranta-teokset. Romaanin Mettä-Han...

    Itävaltalainen Sigmund Freud on varmasti tunnetuin ihmisen mielen ja siihen liittyvien sairauksien tutkija ja tuntija. Vaikka Freud oli juutalainen, hän oli niin suuri nimi, ettei edes Adolf Hitler apureinen estänyt hänen poistumista Kolmannesta valtakunnasta heinäkuussa 1938. Pitkään syöpää sairastanut Freud kuoli vuoden kuluttua maanpakoon lähdöstä Lontoossa. Ennen lähtöään Sigmund Freud sai useita maastapoistumisviisumeita mutta hän ei antanut niitä sisarilleen, jotka joutuivat jäämään Itävaltaan. Kaikki neljä sisarta tapettiin Auschwitzissä. Pohjois-makedonialainen kirjailija Goce Smilevski on tarttunut 10 vuotta sitten ilmestyneessä mutta äsken suomennetussa romaanissaan Freudin perheen elämään. Romaani on nimeltään Freudin sisar. Sen on suomentanut Tero Valtonen ja kustantanut Siltala. Vuonna 1975 syntynyt Smilevski on opiskellut monissa Keski-Euroopan yliopistoissa ja asuu Skopje ssa . Hänet palkittiin vuonna 2010 EU:n kirjallisuuspalkinnolla. Freudin sisar on h...

Kun nuoremmat tyttäremme olivat pieniä, olimme sen verran vaurastuneet, että olimme hankkineet auton. Lomailimme sillä kesäisin sukuloimassa mutta myös Linnanmäellä, Särkänniemessä ja Tykkimäellä. Noilla matkoilla me vaimoni kanssa aloimme tarkkailla muita ihmisiä. He olivat ikäisiämme mutta jo tuolloin myös isovanhemmat kävivät lastenlastensa kanssa huvipuistoissa. Ihmisiä tarkkaillessa saattoi kuvitella, minkälainen heidän elämänsa arki oikein on ja mitä he mahtavat tehdä töikseen? Kirjailija Olli Jalonen kuvaa uusimmassa romaanissaan Stalker-vuodet tarkkailijan elämää ja roolia. Kirjan on kustantanut Otava. Vuonna 1954 syntynyt hämeenlinnalainen Olli Jalonen ei perusteellista esittelyä kaipaa. Hän on kirjoittanut yli 40-vuotisella kirjailijaurallaan laajan tuotannon. Hänet on palkittu romaaneistaan kahdesti Finlandia-palkinnolla. Stalker-vuodet romaanissa kuvattu aika ulottuu vuodesta 1974 vuosituhannen vaihteeseen. Kirjailijan ikäistä Tampereen yliopiston opiskelijaa pyyd...

Viimeisiä kuukausia istuvan maan hallituksen merkittävin päätös monenlaisten kriisien keskellä oli mielestäni oppivelvollisuuden laajentaminen koskemaan myös toista astetta. Tätä päätöstä voi pitää päätepisteenä monissa mittauksissa maailman parhaaksi mainitussa koulujärjestelmässämme. Suomen koululaitos uudistui universaaliksi eli kaikkia koskevaksi 50 vuodessa, vaikka erityisesti Kokoomus nakkoi kapuloita ratttaisiin viime hetkiin asti. Loistavaa Suomen koulujärjestelmää vaivaa kuitenkin resurssien puute. Siitä kärsivät sekä oppilaat että opettajat. Mutta minkälaista oli koulunkäynti Suomen syrjäkylissä heti sotien jälkeen, jolloin nykykoulusta ei pystytty edes uneksimaan? Kirjailija ja äidinkielenopettaja Tommi Kinnunen on viidennessä romaanissa tarttunut syrjäisen kansakoulun tai oikeammin supistetun kansakoulun ongelmiin. Romaani on nimeltään Pimeät kuut ja sen on kustantanut WSOY. Kuusamossa syntynyt kohta viisikymppinen Kinnunen tuli kirjalliseen maailmaan vuonna 2014 hieno...

Vahvat ennakkoasenteet ja ajatusluutumat vaikeuttavat melkein jokaisen ihmisen ajattelua. Vaaleatukkaiset naiset kärsivät blondivitseistä ja harteikkaat miehet machoajattelusta. Nämä ennakkoasenteet voivat olla niin voimakkaita, että niitä vastaan joutuu taistelemaan tosissaan. Yhteiskunnan turvaverkkojen läpi pudonneita ihmisiä pidetään yleisesti surkimuksina, joiden ajatuksiin ja maailmankuvaan ei liitetä mitään positiivista. Isoa osaa heistä syytetään avuttomiksi ja menetetyiksi tapauksiksi, jotka ovat itse syyllisiä surkeaan tilaansa. Näistä yhteiskunnan turvaverkkojen läpi pudonneita ihmisiä ja heidän tapaansa ajatella kuvaa Tuomo Pirttimaa toisessa romaanissaan nimeltään Tirri. Kirjan on kustantanut Johnny Kniga. Romaani on suoraa jatkoa viime vuonna odotuksia herättäneelle esikoisromaanille Hete. Jo edellisestä romaanista tutut Tomi, Tirri ja Martti ovat myös uuden romaanin henkilöitä. Uutena tuttavuutena on Kani, jo vauvaikäisenä rauhoittaviin lääkkeisiin totutettu bet...