Pikkaraisen kirjakammi

21.7.2019 Heinäkuu on mediassa otollista aikaa erilaisille vale- tai sensaatiouutisille kuten arveluttavista aiheista kirjoitettuja uutisia ennen nimitettiin. Sensaatiouutisissa nostettiin jokin mitätön asia tikunnokkaan ja kirjoitettiin siitä isosti. Ennen lukijat saattoivat ymmärtää, ettei sensaatioita kannata ottaa kovin vakavasti. Sensaatiouutisia on kirjoitettu oikeiden uutisten puutteessa loma-aikana usein väliaikaisin voimin. Vale- tai sensaatiouutisia on julkaistu niin kauan kuin tiedonvälitystä on ollut olemassa. Hämmästelen suuresti miksi erilaiset valeuutiset ja niistä spekulointi on saanut tänään niin suuren roolin? Kyse on kuitenkin vanhasta asiasta. Ehkä valtavat mittasuhteet saaneella sosiaalisella medialla on vaikutusta asiaan. Valeuutisian, niiden kirjoittajia ja kirjoituksista maksettavia palkkioita käsitellään myös uutistenlukija ja kirjailija Matti Röngän uusimmassa Viktor Kärppä-dekkarissa nimeltään Uskottu mies. Kirjan on kustantanut Gummerus. Kyseessä on...

15.7.2019 Kymmenvuotiaana kesällä 1963 Kemissä Haukkarinkadulla sain pitkäksi aikaa immuniteetin suomalaiseen tangoon. Koska perheemme oli laestadiolainen, soitti naapurissa asunut nuorimies päivät pitkät levysoittimellaan Taisto Tammen tuoretta kappaletta Tango merellä. Ikkunat oli selällään auki, joten tango raikui. Tänään tuollainen naapurin tietoinen häiritseminen ja kiusaaminen olisi kotirauhan rikkomista mutta reilut puoli vuosisataa sitten se oli vain kestettävä. Äsken ilmestyi Timo Kalevi Forssin kirja Tähdet meren yllä, alaotsakkeena Suomalaisen tangon tarina. Kirjan on kustantanut Into. Vuonna 1967 syntynyt Forss on tietokirjailija, toimittaja ja muusikko, joka on myös kirjoittanut sanoituksia monille laulajille ja bändeille. Vuonna 2017 julkaistu Gösta Sundqvistin elämäkerta möi hyvin ja siitä otettiin useita painoksia. Kirjansa esipuheessa Timo Kalevi Forss kirjoittaa: Suomalainen tango on kansallisaarre, jonka arvoa emme aina itse ymmärrä . Suomessa tang...

7.7.2019 Miten ihminen suhtautuu kuolemaan, kun se saapuu yllättäin ja ennen aikojaan? Voiko odottamattoman kuoleman jotenkin hyväksyä ja miten ihminen jatkaa elämäänsä, kun läheinen ihminen kuolee äkkiä? Näitä kysymyksiä ja monia muitakin elämän ja kuoleman peruskysymyksiä jouduin pohtimaan, kun luin Antti Halmeen ensimmäisen aikuisille kirjoitetun romaanin Saattaen vaihdettava. Kirjan on kustantanut Atena. Vuonna 1972 syntynyt Antti Halme on mainostoimistossa työskentelevä kirjoittamisen ammattilainen, joka on aikaisemmin kirjoittanut seitsemän nuortenromaania. Vuonna 2009 ilmestynyt Metalliveljet oli ehdolla nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajaksi. Kirjoittamisen lisäksi Antti Halme soittaa kitaraa omassa bändissään. Romaanin osuva nimi Saattaen vaihdettava on rautatietermi. Sen mukaan junan vaunu pitää vaihtaa ratapihalla raiteelta toiselle kytkettynä kiinni veturiin perille asti. Saattaen vaihdettavia vaunuja ei saa päästää irti veturista vapaasti rullamaa...

1.7.2019 Usein menneitten sukupolvien tekemiset unohdetaan ja monelle keski-ikäiselle tai sitä nuoremmalle menneisyyttä ei ole olemassakaan. Korkeintaan hämmästellään, miten on voitu elää ilman nykyajan mukavuuksia ja vempaimia. Välillä tuntuu siltä, että menneisyyttä jopa hävetään. Jotta kykenisimme ymmärtämään tapahtuvaa nopeaa muutosta, meidän täytyy tietää jotakin esi-isistämme ja heidän elämästään, myös kanssaihmisten elämää on syytä tuntea. Menneisyyden tunteminen lisää ihmisten keskinäistä kunnioitusta ja auttaa käsittämään maailmaa paremmin. Erilaiset paikallishistoriat tai muistelukset ovat mielestäni oiva tapa tutustua menneisiin aikoihin. Kyseessä on parhaimmillaan mikrohistoria, joka kertoo aivan tavallisista ihmisistä. Heistä ei löydy tietoja perinteisistä historiankirjoista tai historianopetuksesta, jotka keskittyvät isompiin asioihin. Pieni ihminen ja hänen tekemisensä koetaan yleisesityksissä toisarvoiseksi. Tuorein kemijärveläinen paikallishistori...

24.6.2019 Vaikka Suomessa ja Euroopassa on tänä vuonna pidetty Euroopan Parlamentin vaalit ja monia kansallisia vaaleja, on pakolaisista puhuttu mielestäni vähän, eikä pakolaisuuden syihin ole paneuduttu lainkaan. Kun edellinen iso pakolaisaalto ulottui meille Suomeenkin vuonna 2015, oli pakolaisasia enemmän esillä. Keskustelu sai eri maissa hyvinkin jyrkkiä sävyjä ja ahdas nationalismi nosti voimakkaasti päätään. Suhtautuminen pakolaisten vastaanottamiseen vaihtelee eri maissa. Osa itäisen Euroopan maista ei halua ottaa lainkaan pakolaisia mutta esimerkiksi Saksa on ottanut runsaasti pakolaisia maahan. Erityisesti Angela Merkel on voimakkaasti puolustanut pakolaisten tuloa Saksaan. Saksassakaan suhtautuminen pakolaisiin ei ole yksituumaista ja entisessä DDR:ssä pakolaisvastaisuus on voimakasta. Saksalainen, DDR:ssä vuonna 1967 syntynyt, Jenny Erpenbeck on uusimmassa romaanissaan käsitellyt afrikkalaisten pakolaisten tilannetta Berliinissä. Tammen Keltaisessa kirjastossa ...

17.6.2019 Kolmen tyttären isänä ja yhdeksän lapsenlapsen pappana olen vakuuttunut siitä, että ihmisen pitää tehdä lapset alle kolmikymppisenä. Silloin jaksaa keskittyä lastenhoitoon, koska ei ole vielä ehtinyt opetella yksineläjän itsekeskeisyyttä. Kun aikuistumisen alussa panostetaan vain opiskeluun, työuran aloittamiseen ja sinkkuelämään, on todennäköistä, että lasten kanssa törmää sellaisiin ongelmiin, joihin nuorempi äiti tai isä ei törmää. Pahimmassa tapauksessa yksinelämiseen ihastutaan ikihyviksi, eikä lapsia edes hankita. Kirjailija Helmi Kekkonen on uusimmassa kirjassaan tarttunut äitiyteen ja erilaisiin paineisiin, joihin yli kolmikymppinen taiteilija törmää tehdessään lapsia. Kirja on nimeltään Olipa kerran äiti ja sen on kustantanut Siltala. Vuonna 1982 syntynyt Kekkonen on aikaisemmin julkaissut neljä kirjaa, novelleja ja romaaneja. Romaani Vieraat nousi Runeberg-palkintoehdokkaaksi. Helmi Kekkonen on opiskellut kirjallisuustiedettä ja luovaa kirjoittamista Tu...

10.6.2019 Ennen koulujen historianopetus keskittyi suurmiehiin, naisia historiantekijöinä ei edes mainittu. Suurmiesten kautta kerrottiin historian tapahtumista ja korostettiin yksittäisen suurmiehen osuutta. Joskus tuntui siltä, että suurmiehet tekivät yksin koko historian. Vaikka sodissa mainittiin kuolleen paljon ihmisiä, ei suurmiehiä juurikaan syytetty julmuuksista. Ehkä ainoat suurmiehet joiden tekemiset avoimesti tuomittiin olivat Adolf Hitler ja Josif Stalin. Molempien suurmiesten tekemisissä korostettiin myös positiivisia puolia kuten Saksan autobaanoja ja Neuvostoliiton teollistamista. Tietokirjailija Ari Turunen on uusimmassa kirjassaan kaivellut suurmiesten nurjia puolia. Kirja on nimeltään Mulkerot, alaotsakkeena Patsaalle korotettujen suurmiesten elämäkertoja. Kirjan on kustantanut Into. Kirjansa johdannossa Turunen korostaa, että oman maan sankari on yleensä naapurimaiden asukkaille suuri rikollinen. Turunen on valinnut kirjaansa juuri sellaisia suurmiehiä,...