Pikkaraisen kirjakammi

Erilaisten arvojen ja yhteiskunnallisten muutosten takia on päiväkoti-ikäisten ja koululaisten monet murheet esillä mediassa ja julkisessa keskustelussa aikaisempaa enemmän. Tuntuu välillä siltä, että lasten aseman parantamiseksi kehitetyt käytännöt ja lainsäädäntökin on kääntynyt lapsia ja heidän vanhempiaan vastaan. Lastensuojeluilmoituksia tehdään toisia kiusatakseen sekä opettajien ja vanhempien välinen viestittelykin demonisoidaan. Ei ole mikään ihme, että lapset, vanhemmat ja kasvattamisen ammattilaiset voivat pahoin. Olemmeko me toimineet suurissa muutoksissa lopulta oikein ja lasten parhaaksi, vai ajattelemmeko sittenkin vain itseämme ja omaa etua? Edellä esitettyihin kysymyksiin löytyy joitakin vastauksia mutta myös herättää uusia kysymyksiä tuore romaani nimeltään Äidin tehtävä. Sen on kirjoittanut Maria Mustranta ja kustantanut WSOY. Vuonna 1976 syntynyt Mustranta on vapaa toimittaja, joka kirjoittaa mm. Helsingin Sanomien Kuukausiliitteeseen. Äidin tehtävä on hänen ...

Vaikka eräkirjallisuudella on tänä päivänä hieman väheksytty maine ja moni pitää koko lajia pelkkänä miesten viihdelukemistona, on sillä hyvinkin syvät ja pitkät juuret. Kansanrunous ja monet kansalliseepokset sisältävät jaksoja, joita voi hyvällä syyllä pitää eräkirjallisuutena. Myös Aleksis Kiven Seitsemässä veljeksessä on runsaasti kuvauksia metsästyksestä ja eräelämästä. Pitkistä juurista huolimatta varsinainen eräkirjallisuus Suomessa on reilut sata vuotta vanhaa. Tänään ilmestyy vuosittain useita kymmeniä eräkirjoja ja alan lukuisissa lehdissä julkaistaan eri tekijöiden erätarinoita. Vaikka vuosittain ilmestyvien erätarinoiden kirjo on sekava ja hajanainen, ilmestyy joka vuosi ainakin yksi tämän kirjallisuudenlajin helmi. Mielestäni viime vuonna ilmestyneiden eräkirjojen helmi on nimeltään Kuuralinnun maa. Sen on kirjoittanut Kari Kovalainen ja kustantanut Karisto. Ylikiiminkiläinen vuonna 1963 syntynyt Kovalainen on jo kokenut eräkirjailija. Hän on vuodesta 2007 alkaen julk...

Kansallisidentiteetin luomisessa kansallisilla tieteillä; kielen, historian ja kulttuurin tutkimuksella, on ollut Suomessa hyvin merkittävä osuus. Jo 1800-luvun jälkipuoliskolla, alettiin melkein tyhjästä luoda suomalaista identiteettiä. Itsenästymisen ja traagisen sisällissodan jälkeen kulttuurintutkimuksessa suljettiin hävinnyt kansanosa kaiken ulkopuolelle. Kirjailijoista ja muista taiteilijoista luotiin tutkimuksessa ja julkisuudessa kansallista yhtenäisyyttä pönkittävä kuva. Tätä kuvaa on jatkettu osittain nykypäivään asti. Vähitellen tuota kuvaa ja myyttiä on alettu kyseenalaistaa rohkeasti. Yksi myytinmurtajista on vuonna 1975 syntynyt kirjallisuudentutkija Minna Maijala. Hänen ensimmäinen tutkimuskohteensa oli Minna Canth, jota hän käsitteli väitöskirjassaan ja kahdessa tutkimuksessa. Uusimman tutkimuksen kohde on runoilija Katri Vala. Viime vuoden lopulla häneltä ilmestyi elämäkerta nimeltään Katri Vala, Kulkuri & näkijä. Kirjan on kustantanut Otava. Aikaisemmin vuon...

Kun ihminen vanhenee, hyvien ystävien tarve lisääntyy, olivat nämä ystävät sitten ihmisiä tai eläimiä. Meille suomalaisille, jotka on kasvatettu itsellisiksi ja omillaan pärjääviksi, voi ystävän apuun turvautuminen olla kova paikka. Me saatamme kokea avun pyytämisen nöyryyttäväksi ja jonkinlaiseksi heikkouden osoituksesi. Onneksi meillä suomalaisille tai ainakin osalla meistä löytyy kovan kuoren alta lämmin tai ainakin haalea sydän. Jyväskyläläinen entinen kirjastonhoitaja ja nykyinen kirjailija Markku Ropponen on kirjoittanut vuodesta 2002 alkaen 19 Kuhala-dekkaria. Tuorein näistä on nimeltään Kuhala ja kaimaanin hymy. Kirjan on kustantanut Tammi. Dekkareiden lisäksi Ropponen on julkaissut toistakymmentä muuta romaania ja yhden novellikokoelman. Kuhala on reilusti kuusikymppinen entinen poliisi, joka pyörittää yhden miehen ja koiran etsivätoimistoa Jyväskylässä. Iän karttuessa on Kuhala vähentänyt töitä mutta muutamilla näyttävillä onnistumisilla hän on tullut niin kuuluisaksi, ...

Vaikka sot i enjälkeisen ajan suomalaistähdet Tapio Rautavaara ja Olavi Virta olivat omana aikanaa hyvin suosittuja, eivät he koskaan kylpeneet rahassa kuten tämän ajan kansainvälisen tason tähdet. Kykyjä ja osaamista heillä kyllä oli mutta Suomen tanssilavojen ja työväentalojen ympyrät olivat tuohon aikaan kovin pieniä. Hyvä, että sai perheelle ansaittua leivän ja katon pään päälle. Muutos suomalaisessa kevyessä musiikissa alkoi 1980-luvulla, jolloin kansainväliset estradit alkoivat vähitellen avautua myös suomalaisille. Näin kävi varsinkin rockmusiikissa. Nuortenkirjailijana suosiota saanut Antti Halme on toisessa aikuisille kirjoitetussa romaanissaan tarttunut kansainväliseksi rocktähdeksi nousseen Jesse Merivirran ja hänen nuoruudenaikaisen ystävänsä Leevi Korhosen kohtaamiseen vuosikymmeniä myöhemmin. Rokkikukkopilli nimisen romaanin on kustantanut Atena. Tänä vuonna 50 vuotta täyttävä Antti Halme on ammatiltaan mainostoimittaja. Nuortenkirjailijana hän aloitti vuonna 2005 j...

Maailmalla ja meillä Suomessakin on lukuisia taiteilijapariskuntia, joissa vain toinen on voinut olla taiteilija täysipäiväisesti. Usein tämä puoliso on mies, ei välttämättä omasta halustaan vaan yhteiskunnan paineesta ja kunkin ajan näkemysten takia. Varsinkin lapsiperheen arkea pitää jonkun pyörittää. Lähes aina tuo pyörittäjä on nainen. Harvalla taiteilijapariskunnalla on ollut varaa kotiapulaiseen. Melkein jokaisella pariskunnalla toisen ura on jäänyt toisen jalkoihin. Yksi taiteilijapariskunta vuodesta 1963 vuoteen 1984 oli kirjailija ja piirtäjä Henrik Tikkanen ja kirjailija Märta Tikkanen. Vuonna 1984 kuolleen Henrik Tikkasen työtä käsittelee professori Henrik Meinander kirjassaan Terävää jälkeä, alaotsakkeena Henrik Tikkasen ajankuvia 1967 – 1972. Kirjan on kustantanut Siltala. Meinander kertoo kirjansa alussa miten edellistä kirjaa tehdessään törmäsi lukemattomiin Henrik Tikkasen piirroksiin ja juttuihin puolen vuosisadan takaisissa Helsingin Sanomissa. Hänelle syntyi ...

Suomessakin on useita pitkän kansanedustajauran tehneitä poliitikkoja, jotka eivät koskaan edenneet ministeriksi ja ovat painuneet unholaan. Näin siitä huolimatta, että omana aikanaan he ovat olla paljonkin julkisuudessa. He ovat voineet eduskunnassa vaikuttaa voimakkaasti yhteiskunnan muutokseen mutta silti historia on heidät unohtanut. Ajan kuluminen on armotonta, eikä se aina ole oikeudenmukaista. Yksi nykyään unohdettu kansanedustaja oli Sylvi-Kyllikki Kilpi. Jaana Torninoja Latola on julkaissut hänestä elämäkerran nimeltään yksinkertaisesti Sylvi-Kyllikki Kilpi, alaotsakkeena Matka valtakunnan vaikuttajaksi. Kirjan on kustantanut Into. Sinervon lahjakas sisarussarja on kiinnostanut kirjoittajaa jo pitempään. Hän on julkaissut heistä useita artikkeleita ja vuonna 2017 hän julkaisi elämäkerran Sylvi-Kyllikin pikkusiskosta kirjailija Elvi Sinervosta. Sylvi-Kyllikki Kilpi syntyi vuonna 1899 Alma ja Edvard Sinervon perheeseen. Hän oli perheen esikoinen ja piti tätä asemaa velv...