Pikkaraisen kirjakammi

Moni maailmanhistoriaa vähemmän tunteva yhdistää Vietnamin sodan pelkästään Yhdysvaltojen vuosina 1955 – 1976 käymään sotaan, joka päättyi surkeaan tappioon. Ennen amerikkalaisten käymää sotaa kävivät ranskalaiset ns. ensimmäistä Indokiinan sotaa vuosina 1946 – 1954. Tämä sota päättyi ranskalaisten täydelliseen häviöön. Ranska menetti siirtomaansa ja niistä muodostuivat itsenäiset Laos, Kambodza sekä Etelä- ja Pohjois-Vietnam. Veriseen Dien Bien Phun tappioon päättynyt ranskalaisten sota on suotta painunut unholaan. Hienoista historiallisista kirjoista tunnettu vuonna 1968 syntynyt ranskalainen Eric Vuillard on tuoreimmassa kirjassaan tarttunut ranskalaisten ja muidenkin tietoisesti unohtamaan sotaan, erityisesti sen surkeaan loppuun. Osa täydellisen tappion peittämisessä näkyy jo kirjan nimessä Kunniallinen vetäytyminen. Tätä nimitystä Ranskan poliittinen johto ja eliitti käyttivät hävitystä sodasta. Sanoilla on aina osattu vääntää totuus toisenlaiseksi. Kirjan on kustantanut ...

Sanotaan, että matkailu avartaa ja tarjoaa elämyksiä. Matkailu liitetään lomaan ja silloin ihmiset haluavat kokea elämykset vaivattomasti itseään rasittamatta. Moni haluaa lomallakin elää kotimaansa tavoin ja tuttuja eväitä syöden. Näin matkailun avartaminen jää vähintään puutteelliseksi jopa vähäiseksi. Korona rajoitti matkailua rajusti mutta nyt taas ihmiset liikkuvat ympäri maailmaa entiseen tapaan. Kotkalainen kirjailija Jari Järvelä on reppureissannut koko aikuisikänsä. Hän aloitti interreilaamalla jo 17-vuotiaana ja liikkuu nykyäänkin mieluusti junalla. Viime syksynä Järvelä julkaisi matkustamisesta kertovan kirjoituskokoelman nimeltään Mozzarellakuu ja muita matkatarinoita. Kirjan on kustantanut Tammi. Vuonna 1966 syntynyt Järvelä on kokenut kirjailija, joka on julkaissut parikymmentä teosta vuodesta 1995 alkaen ja hänet on palkittu monilla palkinnoilla. Jari Järvelän ja hänen perheensä yhteinen harrastus on nimenomaan reppureissaaminen. Koko perheen suosikkimaita ovat I...

Julkisessa keskustelussa on puhuttu ihmisten turvattomuudesta yleisesti. Tällainen keskustelu saa helposti sellaisia piirteitä missä vaaditaan pelkästään kovempia rangaistuksia tai tiukempia keinoja viranomaisille puuttua asiaan. Vähemmän on mielestäni puhuttu siitä, miten yksineläjä, usein vanhus, selviää yksinkertaisesta arjesta, jos hän loukkaa itsensä vaikkapa kotitapaturmassa? Usein lapset asuvat kaukana, eikä ystäviäkään aina ole auttamassa. Viranomaiset kyllä auttavat mutta avun saaminen voi kestää pitkäänkin. Kaikki eivät kykene edes hakemaan apua tai kynnys avun pyytämiseen on liian korkea. Hädässä olevan ihmisen asema on hyvin hankala ja odottavan aika on pitkä. Ihmisen turvattomuuden ongelmat tulivat mieleeni, kun luin Roman Schatzin viime syksynä ilmestyneen romaanin nimeltään Kohtaus. Kirjan on kustantanut Otava. Vuonna 1960 Länsi-Saksassa syntynyt Schatz muutti Suomeen rakkauden perässä vuonna 1986 ja on Saksan ja Suomen kaksoiskansalainen. Hän on toimittaja ja ki...

Ilokseni olen huomannut, että kotipaikkakuntien lähihistoria on alkanut kiinnostaa ihmisiä. Olen vetänyt jo pitkään kansalaisopistossa Kemijärven lähihistoriaa käsittelevää muistelupiiriä ja osanotto on ollut kohtalainen. Samanlaisia kokemuksia on muiltakin paikkakunnilta. Vanhempien ja isovanhempien tavallinen arki kiinnostaa ihmisiä. Myös kirjallisuudessa on havaittavissa samanlainen ilmiö. Omakustanteina tai alueellisten kustantamoiden kustantamina ilmestyy paljon kaunokirjallisia teoksia, jotka liittyvät kiinteästi eri paikkakuntien entisajan arkiseen elämään. Anne Laurila on sukeltanut ylisen Kemijokivarren, nykyisen Savukosken, elämään reilut sata vuotta sitten. Hänen kaksiosaiseksi ajatellun romaaninsa ensimmäinen osa ilmestyi viime vuoden puolella ja on nimeltään Mettä-Hannun Selma. Kirjan on kustantanut Väyläkirjat. Toisen osan pitäisi ilmestyä tänä vuonna. Aikaisemmin Anne Laurila on julkaissut isovanhempiensa elämää kuvaavat Kummunranta-teokset. Romaanin Mettä-Han...

    Itävaltalainen Sigmund Freud on varmasti tunnetuin ihmisen mielen ja siihen liittyvien sairauksien tutkija ja tuntija. Vaikka Freud oli juutalainen, hän oli niin suuri nimi, ettei edes Adolf Hitler apureinen estänyt hänen poistumista Kolmannesta valtakunnasta heinäkuussa 1938. Pitkään syöpää sairastanut Freud kuoli vuoden kuluttua maanpakoon lähdöstä Lontoossa. Ennen lähtöään Sigmund Freud sai useita maastapoistumisviisumeita mutta hän ei antanut niitä sisarilleen, jotka joutuivat jäämään Itävaltaan. Kaikki neljä sisarta tapettiin Auschwitzissä. Pohjois-makedonialainen kirjailija Goce Smilevski on tarttunut 10 vuotta sitten ilmestyneessä mutta äsken suomennetussa romaanissaan Freudin perheen elämään. Romaani on nimeltään Freudin sisar. Sen on suomentanut Tero Valtonen ja kustantanut Siltala. Vuonna 1975 syntynyt Smilevski on opiskellut monissa Keski-Euroopan yliopistoissa ja asuu Skopje ssa . Hänet palkittiin vuonna 2010 EU:n kirjallisuuspalkinnolla. Freudin sisar on h...

Kun nuoremmat tyttäremme olivat pieniä, olimme sen verran vaurastuneet, että olimme hankkineet auton. Lomailimme sillä kesäisin sukuloimassa mutta myös Linnanmäellä, Särkänniemessä ja Tykkimäellä. Noilla matkoilla me vaimoni kanssa aloimme tarkkailla muita ihmisiä. He olivat ikäisiämme mutta jo tuolloin myös isovanhemmat kävivät lastenlastensa kanssa huvipuistoissa. Ihmisiä tarkkaillessa saattoi kuvitella, minkälainen heidän elämänsa arki oikein on ja mitä he mahtavat tehdä töikseen? Kirjailija Olli Jalonen kuvaa uusimmassa romaanissaan Stalker-vuodet tarkkailijan elämää ja roolia. Kirjan on kustantanut Otava. Vuonna 1954 syntynyt hämeenlinnalainen Olli Jalonen ei perusteellista esittelyä kaipaa. Hän on kirjoittanut yli 40-vuotisella kirjailijaurallaan laajan tuotannon. Hänet on palkittu romaaneistaan kahdesti Finlandia-palkinnolla. Stalker-vuodet romaanissa kuvattu aika ulottuu vuodesta 1974 vuosituhannen vaihteeseen. Kirjailijan ikäistä Tampereen yliopiston opiskelijaa pyyd...

Viimeisiä kuukausia istuvan maan hallituksen merkittävin päätös monenlaisten kriisien keskellä oli mielestäni oppivelvollisuuden laajentaminen koskemaan myös toista astetta. Tätä päätöstä voi pitää päätepisteenä monissa mittauksissa maailman parhaaksi mainitussa koulujärjestelmässämme. Suomen koululaitos uudistui universaaliksi eli kaikkia koskevaksi 50 vuodessa, vaikka erityisesti Kokoomus nakkoi kapuloita ratttaisiin viime hetkiin asti. Loistavaa Suomen koulujärjestelmää vaivaa kuitenkin resurssien puute. Siitä kärsivät sekä oppilaat että opettajat. Mutta minkälaista oli koulunkäynti Suomen syrjäkylissä heti sotien jälkeen, jolloin nykykoulusta ei pystytty edes uneksimaan? Kirjailija ja äidinkielenopettaja Tommi Kinnunen on viidennessä romaanissa tarttunut syrjäisen kansakoulun tai oikeammin supistetun kansakoulun ongelmiin. Romaani on nimeltään Pimeät kuut ja sen on kustantanut WSOY. Kuusamossa syntynyt kohta viisikymppinen Kinnunen tuli kirjalliseen maailmaan vuonna 2014 hieno...

Vahvat ennakkoasenteet ja ajatusluutumat vaikeuttavat melkein jokaisen ihmisen ajattelua. Vaaleatukkaiset naiset kärsivät blondivitseistä ja harteikkaat miehet machoajattelusta. Nämä ennakkoasenteet voivat olla niin voimakkaita, että niitä vastaan joutuu taistelemaan tosissaan. Yhteiskunnan turvaverkkojen läpi pudonneita ihmisiä pidetään yleisesti surkimuksina, joiden ajatuksiin ja maailmankuvaan ei liitetä mitään positiivista. Isoa osaa heistä syytetään avuttomiksi ja menetetyiksi tapauksiksi, jotka ovat itse syyllisiä surkeaan tilaansa. Näistä yhteiskunnan turvaverkkojen läpi pudonneita ihmisiä ja heidän tapaansa ajatella kuvaa Tuomo Pirttimaa toisessa romaanissaan nimeltään Tirri. Kirjan on kustantanut Johnny Kniga. Romaani on suoraa jatkoa viime vuonna odotuksia herättäneelle esikoisromaanille Hete. Jo edellisestä romaanista tutut Tomi, Tirri ja Martti ovat myös uuden romaanin henkilöitä. Uutena tuttavuutena on Kani, jo vauvaikäisenä rauhoittaviin lääkkeisiin totutettu bet...

Saamelaiset ovat Euroopan Unionin ainoa alkuperäiskansa. Määrältään he ovat pieni mutta vaikutukseltaan suuri kansa. Saamelaisia on laskentatavasta riippuen vajaat satatuhatta, joista Suomessa asuu 10 000. Alkuperäiskansoja on kaikilla mantereilla yhteensä 370 miljoonaa 70 eri valtiossa. Saamelaisten aseman parantamisessa Suomessa on radiolla ollut merkitystä. Jo vuonna 1947 alkoivat säännölliset saamenkieliset lähetykset Oulusta ja 60-luvun alussa ne siirrettiin Rovaniemelle. Ensimmäinen saamenkielinen uutislähetys tehtiin vuonna 1968. Vuonna 1972 saamenkielisten lähetysten toimitus siirtyi Ivaloon. Usein saamenkielisten lähetysten tekniikkaa hoiti Esko Ranta. Hän tuli Yleisradioon vuonna 1967 radioteknikoksi. Ranta oli Juhani Lihtosen apuna, kun tehtiin ohjelmia saamelaisalueelta. Kiinnostus alkuperäiskansoihin johti siihen, että Esko Ranta lähti vuoden 1999 lopulla Peruun tutustumaan inkojen jälkeläisiin. Tekijänoikeuksista luopumisen palkkioksi Yleisradiossa sai pitää koulu...

Kansallinen ja heimoidentiteetti on kaikkialla maailmassa luotu taiteen ja tiedottamisen keinoin. Missään t ämä identiteetti ei ole syntyn y t itsestään. Suomen maakuntiin ja eri heimoihin perustuva identiteetti pohjautuu hyvin pitkälle Sakari Topeliuksen vuonna 1875 ilmestyneeseen Maammekirjaan. Jokainen luki sitä kansakoulussa 1950-luvun alkuun saakka ja sen sisältämät käsitykset Suomesta ja suomalaisista heijastuivat viime vuosisadan lopulle, oikeastaan tähän päivään asti. Kun maailma on muuttunut, on Topeliuksen Maammekirjan käsityksiä kyseenalaistettu. Jörn Donner kirjoitti kaksikin Uutta Maammekirjaa. Nyt on tuottelias Ville-Juhani Sutinen julkaissut oman näkemyksensä Suomesta ja suomalaisista tänään kirjassa nimeltään Matkalla Suomeen, alaotsikkona Tarinoita heimojen maasta. Kirjan on kustantanut Into. Ville-Juhani Sutinen on syntynyt vuonna 1980 ja hän aloitti kirjallisen uransa vuonna 2002. Tuntuu uskomattomalta, että sen jälkeen hän on julkaissut 24 kaunokirjallista t...

Vaikka sota Ukrainassa Venäjän raakalaismaisen 24. helmikuuta alkaneen hyökkäyksen jälkeen on jatkunut jo yli neljä kuukautta, sodassa otetuista vangeista on puhuttu ja kirjoitettu mielestäni yllättävän vähän. Vankien osa sodan jalkoihin jäävän siviiliväestön ohella on kuitenkin aina kaikkein kurjin. Vaikka vankien kohtelusta ja oikeuksista on olemassa useita kansainvälisiä sopimuksia, niitä ei noudateta lainkaan tai korkeintaan valikoiden. Vihollisen armoille jäävän vangin asema on aina ollut hirveä. Heitä tapetaan surutta, he näkevät nälkää ja heillä teetetään raskaita töitä surkeissa olosuhteissa ja surkealla sapuskalla. Kemijärveläinen Seppo Alajoutsijärvi teki varsinaisen työuransa ammattikoulun opettajana mutta on tehnyt myös paljon toimittajan töitä sekä kirjoittanut mm. Itä-Lappiin sijoittuvia paikallishistoriallisia teoksia. Hänen tuorein kirjansa Sotavankeus ja saksalaiset jatko-sodan sotavankileireillä Itä-Lapissa 1941 – 1944 ilmestyi alkukesästä. Kirjan on kustantan...

Harvoin ihmiskunnan historiassa on ollut yhtä pitkä maailmanlaajuinen rauhallisen kasvun jakso kuin viimeiset 30 vuotta ennen koronapandemiaa. Vain lyhyt taloudellinen taantuma vuonna 2008 katkaisi yhtäjaksoisen nousun mutta sen jälkeen taas nousu jatkui. Ihmiset joka puolella maailmaa ehtivät tottua tasaisen nousun aikaan, siksi korona ja varsinkin tämän vuoden helmikuinen Venäjän raaka hyökkäys Ukrainaan olivat kuin märkä rätti päin kasvoja tai shokki, joka lamaannutti kaikki. Kaikenlaiset salaliittoteoriat ja valeuutiset yleistyivät erityisesti netissä ja ihmiset alkoivat uskoa erilaisiin uskomuksiin epävarmuuden kasvaessa, vaikka oikeaa tietoa on tarjolla enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Toimittaja Noora Mattila on kirjoittanut mielenkiintoisen kirjan erilaisten maailmankuvien törmäyksestä. Kirja on nimeltään Heränneet, alaotsakkeena Maailma salaliittoteoreetikoiden silmin. Kirjan on kustantanut Otava. Vuonna 1987 syntynyt Noora Mattila on työskennellyt toimittajana mm. He...

Kuten kouluhistoriasta tiedämme, aluksi Maata pidettiin litteänä mutta vähitellen kotiplaneettamme pyöreys alettiin ymmärtää. Aivan pyöreä Maa ei kuitenkaan ole. Englantilainen Isac Newton oletti maan litistyneen navoilta mutta varsinkin ranskalaiset tiedemiehet pitivät Maata navoiltaan suippona. Jotta asiaan saataisiin selvyys, Maata piti mitata. Suomi liittyy Maan muodon mittaamiseen kahdella tavalla. Vuosina 1736 – 37 ranskalainen Maupertuis teki mittauksia Tornion ja Pellon välillä. Hän osoitti Newtonin olleen oikeassa. Baltiansaksalainen Struve puolestaan rakensi kolmiomittaustornien ketjun Mustalta mereltä Jäämerelle 1810-luvulla. Mittaustulokset olivat samat mutta Maupertuista tarkemmat. Struven ketju on yksi Unescon maailmanperintökohteista. Oulussa vuonna 1985 syntynyt Kuutti Koski on toisessa romaanissaan rohkeasti tarttunut historialliseen aiheeseen ja valinnut romaaninsa päähenkilöksi matemaatikko ja tutkimusmatkailija Maupertuiksen. Kirjan nimi on Zeniitti ja sen ...

Vaikka suhtautumisessa kehitysvammaisiin lähimmäisiin on vuosikymmenien kuluessa tapahtunut merkittäviä muutoksia parempaan, yhä vieläkin muutamat meistä suhtautuvat heihin kuin tartuntatautisiin. Kehitysvammaisia ei suvaita asumaan omaan naapurustoon tai heidän kanssaan ei haluta olla missään tekemisissä. Joidenkin mielestä heidät pitäisi yhä sulkea laitoksiin pois ihmisten silmistä. Voi kuinka väärässä ja ennakkoluuloisia näin suhtautuvat ihmiset ovatkaan! Kirjailija Antti Tuuri on äsken julkaissut pienen mutta hyvin tärkeän kirjan. Se on nimeltään Mies kuin pantteri, alaotsakkeena Wahlroosin elämä. Kirjan on kustantanut Otava. Kyseessä on eräänlainen elämäkerta ja tietoteos vuonna 1955 syntyneen Down-ihmisen Jukka Wahlroosin elämästä. Yli 80 kirjaa kirjoittanut vuonna 1944 syntynyt Antti Tuuri ei kaipaa esittelyä. Kohtuullisen korkeasta iästä huolimatta Tuuri on edelleen hyvin tuottelias. Antti Tuuri tutustui Wahlroosiin vuonna 1964, kun hän vieraili ensimmäistä kertaa t...

Erilaisten arvojen ja yhteiskunnallisten muutosten takia on päiväkoti-ikäisten ja koululaisten monet murheet esillä mediassa ja julkisessa keskustelussa aikaisempaa enemmän. Tuntuu välillä siltä, että lasten aseman parantamiseksi kehitetyt käytännöt ja lainsäädäntökin on kääntynyt lapsia ja heidän vanhempiaan vastaan. Lastensuojeluilmoituksia tehdään toisia kiusatakseen sekä opettajien ja vanhempien välinen viestittelykin demonisoidaan. Ei ole mikään ihme, että lapset, vanhemmat ja kasvattamisen ammattilaiset voivat pahoin. Olemmeko me toimineet suurissa muutoksissa lopulta oikein ja lasten parhaaksi, vai ajattelemmeko sittenkin vain itseämme ja omaa etua? Edellä esitettyihin kysymyksiin löytyy joitakin vastauksia mutta myös herättää uusia kysymyksiä tuore romaani nimeltään Äidin tehtävä. Sen on kirjoittanut Maria Mustranta ja kustantanut WSOY. Vuonna 1976 syntynyt Mustranta on vapaa toimittaja, joka kirjoittaa mm. Helsingin Sanomien Kuukausiliitteeseen. Äidin tehtävä on hänen ...

Vaikka eräkirjallisuudella on tänä päivänä hieman väheksytty maine ja moni pitää koko lajia pelkkänä miesten viihdelukemistona, on sillä hyvinkin syvät ja pitkät juuret. Kansanrunous ja monet kansalliseepokset sisältävät jaksoja, joita voi hyvällä syyllä pitää eräkirjallisuutena. Myös Aleksis Kiven Seitsemässä veljeksessä on runsaasti kuvauksia metsästyksestä ja eräelämästä. Pitkistä juurista huolimatta varsinainen eräkirjallisuus Suomessa on reilut sata vuotta vanhaa. Tänään ilmestyy vuosittain useita kymmeniä eräkirjoja ja alan lukuisissa lehdissä julkaistaan eri tekijöiden erätarinoita. Vaikka vuosittain ilmestyvien erätarinoiden kirjo on sekava ja hajanainen, ilmestyy joka vuosi ainakin yksi tämän kirjallisuudenlajin helmi. Mielestäni viime vuonna ilmestyneiden eräkirjojen helmi on nimeltään Kuuralinnun maa. Sen on kirjoittanut Kari Kovalainen ja kustantanut Karisto. Ylikiiminkiläinen vuonna 1963 syntynyt Kovalainen on jo kokenut eräkirjailija. Hän on vuodesta 2007 alkaen julk...

Kansallisidentiteetin luomisessa kansallisilla tieteillä; kielen, historian ja kulttuurin tutkimuksella, on ollut Suomessa hyvin merkittävä osuus. Jo 1800-luvun jälkipuoliskolla, alettiin melkein tyhjästä luoda suomalaista identiteettiä. Itsenästymisen ja traagisen sisällissodan jälkeen kulttuurintutkimuksessa suljettiin hävinnyt kansanosa kaiken ulkopuolelle. Kirjailijoista ja muista taiteilijoista luotiin tutkimuksessa ja julkisuudessa kansallista yhtenäisyyttä pönkittävä kuva. Tätä kuvaa on jatkettu osittain nykypäivään asti. Vähitellen tuota kuvaa ja myyttiä on alettu kyseenalaistaa rohkeasti. Yksi myytinmurtajista on vuonna 1975 syntynyt kirjallisuudentutkija Minna Maijala. Hänen ensimmäinen tutkimuskohteensa oli Minna Canth, jota hän käsitteli väitöskirjassaan ja kahdessa tutkimuksessa. Uusimman tutkimuksen kohde on runoilija Katri Vala. Viime vuoden lopulla häneltä ilmestyi elämäkerta nimeltään Katri Vala, Kulkuri & näkijä. Kirjan on kustantanut Otava. Aikaisemmin vuon...